Historia elää!
Nina Korpela, Toni Kettukangas, Auni Kari ja Virpi Niemi istuvat mittatilauspukuihinsa ja henkilöihinsä kuin niihin valetut
Kuva: Vesa Joensuu
Lehdistötiedote
julkaisuvapaa 2.5.2002 klo 18
Raahe vaarassa! Oulu ja Kokkola yrittävät pudottaa Raahen Suomen kartalta ja pormestari Henrik Corte kieltäytyy lähtemästä puolustamaan kotikaupunkiaan valtiopäiville liian pienten matkakulujen takia! Toisiaan kuolettavasti rakastavilta serkuksilta, Catharina Freytagilta ja Johan Soveliukselta evätään avioliittolupa kerta toisensa jälkeen. Miten käy nyt kun kuningas Kustaa IV Adolf on tulossa Raaheen?
Kaikilla kaupungeilla on tarinansa, legendansa. Raahen historia on täynnä persoonallisuuksia, suuria mahtimiehiä ja vaikuttavia naisia. Iloisesti rallattelevia syömanneja yhtä lailla kuin urheita merikapteeneja. Pitseissään ja hörhelöissään käyskenteleviä mamselleja ja yhtä lailla kuin kopparslaakareita, kraatareita ja seelinompelijoita.
Wanhan Raahen kävelykierros tulevana kesänä kertoo mistä raahelaiset ovat kotoisin. Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen artesaaniopiskelijoiden valmistamiin pukuihin verhoutuvat raahelaiset luovat illuusion ajasta, jonka henki leijuu edelleen Saaristokadulla, Reiponkadulla, Cortenkadulla...
Paitsi että kierroksella nähtävien 10 henkilön elämä ja tarinat ovat mielenkiintoisia, ne ovat samalla elävää kaupunkihistoriaa. Kuvaa ajasta, jota ei enää ole, mutta josta nykyisen teräksen ja tietotekniikan kaupungin juuret ovat versoneet. Oman historian tunteminen auttaa meitä tulemaan omaksi itseksemme vahvistaen identiteettiämme ja antaen myös uskoa tulevaisuuteen. Kyllä me selevitään ku ennenki on selevitty!
Teknisiä tietoja
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen vaatetusalan kolmannen vuosikurssin 12 artesaaniopiskelijaa ovat valmistaneet Raahen kaupungille viisi miehen ja viisi naisen historiallista pukua 1600 -luvulta 1900 -luvun alkupuolelle. Raahen museon amanuenssi Eija Turunen ja konservaattori Jouko Turunen ovat valinneet Raahen historiasta eri aikakausilta henkilöitä, jotka ovat Raahessa asuneita ja vaikuttaneita niin huomattavassa asemassa olleita kuin tavallisiakin raahelaisia.
Rahoittajana hankkeessa toimii pukujen valmistuksen ja draamaohjauksen osalta EAKR:n tuella toteutettu Palvelut paketeiksi -matkailun ja vapaa-ajan hanke. Matkailuoppaiden ja matkailutoimiston yhteistyöllä toteutetulla kävelykierroksella esiintyvät matkailuoppaat, yksityiset raahelaiset ja Pekkateatterin näyttelijät. Kierroksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Sari Ruotsalainen.
Hans Johan Leufstadiuksen frakkipuku ja Alma Maria Sahlströmin puku on valmistettu suorana kopiona Raahen museon kokoelmista opiskelijoiden työssäoppimisjaksolla. Miehen frakkipuvun valmistukseen on osallistunut myös kaksi artenomiopiskelijaa. Työssäoppimisjakson ohjaajana on toiminut vaatetusalan ammattiaineiden lehtori Pirjo Ehrola. Loput kahdeksan pukua artesaaniopiskelijat ovat suunnitelleet ja valmistaneet päättötöinään kutakin aikakautta mukaellen. Valmistettavat puvut ja materiaalit on valittu yhdessä Eija ja Jouko Turusen sekä opiskelijoiden kanssa.
Päättötöiden ohjaajina ovat toimineet vaatetusalan ammattiaineiden lehtori Eila Laulajainen-Malkki ja tuotesuunnittelun lehtori Hilppa Mäkinen.
Pukukokonaisuudet on tehty mittatilaustyönä roolihenkilöille ja ne sisältävät useita eri vaatekappaleita. Esimerkiksi 1600 -luvun naisen asu koostuu pitkästä aluspaidasta, alushameesta, päällihameesta, etumuksesta, mantuasta ja hartialiinasta. Saman vuosisadan miehen asuun kuuluvat polvipituiset pussihousut, paita pitsiröyhelöin, pitkä liivi, päällitakki ja huivi. Materiaaleina kaikissa pukukokonaisuuksissa on käytetty villaa, puuvillaa, pellavaa, silkkiä ja sekoitekankaita sekä lisätarvikkeina erilaisia koristenauhoja, nyörejä, hakasia, solkia ja nappeja.
Historialliset henkilöt
Johan Sovelius (1770-1852) ja Catharina Freytag (1769-1840).
Varakas liikemies Johan Sovelius ja serkkunsa, rikkaan kauppiaan Balzar Freytagin tytär Catharina hakivat lupaa avioliitolleen useita kertoja, turhaan, vaikutusvaltaisista molempien sukujen suosittelijoista huolimatta.
Catharinan ja Johanin valat pitivät, vaikka niitä ei koskaan pyhitetty. Serkukset teettivät itselleen kynttilänjalat, joissa polttivat kynttilää toisiaan ikävöiden. Useimmiten kynttilät paloivat samanaikaisesti Myhrbergin puistikon kahden puolen: toinen Soveliuksen talon, toinen Freytagien talon ikkunassa. Johan eli yksinäisenä 12 vuotta Catharinaansa pidempään ja hänen kerrotaan liikuskelevan vielä tänäkin päivänä Soveliuksen talossa.
Henrik Corte nuor. (1647-1706) ja Margaretha Neocarlina
Henrik, Henrikinpoika Corte nimitettiin pormestariksi vuonna 1680, isänsä paikalle. Hänen tehtäväkseen tuli Kajaanin vapaaherrakunnan lakkauttamisen jälkeen Raahen kaupungin privilegioiden puolustaminen valtiopäivillä. Margaretha Neocarlina on Corte'n ensimmäinen vaimo
Iisak Gellman (1800-1872)
Merikapteeni ja kauppias. Öregrundissa, Ruotsin rannikolla syntynyt Gellman heitti jo verrattain nuorena merenkulun ja asettui pysyväksi asukkaaksi Raaheen. Gellman mieltyi Raaheen ja raahelaiset häneen. Sopeutuvaisen luonteinen mies valittiin kaupungin raatimieheksi. Vanhapoika, joka eli mukavaa elämää huonekaluineen, pukuineen, astioineen.
Sofia Franzén (1816-1847)
Huomattavan rikkaan kauppahuoneen omistajan tytär, Lybeckerin tyttökoulun, myöhemmin Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen perustaja. Nerokas, vilkas, kaunis, tarmokas, helläsydäminen ja kirjallisesti lahjakas Sofia halusi käyttää perintönsä Raahen vähäosaisten tyttöjen kouluttamiseen.
Alma Maria Sahlström (1856-1918), Juho Jussila (1849-1919) ja Sofia Jussila (1851-1933)
Johan Leufstadius (1829-1906)
Merikapteeni, raatimies, satamamestari. Naimaton mies, asui sisarensa Annan kanssa syntymäkodissaan. Perusti testamenttimääräyksin sisarensa kanssa säätyläisnaisia varten kodin nimeltä "Raahen Vanhainkoti", joka aloitti toimintansa syksyllä 1909.
Takaisin sivulle Avviiseisa präntättyä