Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Alma Maria Sahlström (1856-1918) & Sofia Jussila (1851-1933)

 

Brahenkatu 2:n pihassa tapahtuu. Jussilaiska on pahalla tuulella. Jussila oli tullut melkoisessa myötälaitaisessa myöhään kotiin. Oli ollut tanssimassa Johan ja Alma Maria Sahlströmin häitä.

 

Jussilaiska: No kun ne sanomalehissä koko ajan sitä Kanataa mainostavat, ette kai te vaan jää sille tielle?
Alma Maria: Eiköhän sieltä kotiin tulla vielä. Mutta kyllä me ainakin tuonne Philadelphiaan asti seelaamme.
Jussila: Ne on nämä naiset niin kuin tuo meri: vaikka nyt stormaa niin kyllä illaksi morjaa. Minä oon aina sanonu, että kyllä sopu sijjaa antaa, jos ei muuten niin tappelulla. Ja kahtokaa nyt, näin sopusasti täsä ollaan!
Jussilaiska: Annappa nyt olla rehvastelematta siinä! Aamulla vasta tulit kottiin ja tuhannen tuusanlaakana.
Jussila: No mutta niihän se on, että mitä rikkaat röhkien eellä, sitä köyhät kiljuen peräsä.

 

HENKILÖHISTORIAA

 

Alma Maria Sahlström (1856-1918)

Alma Maria, omaa sukua Boström avioitui 1875 Johan Fredrik Sahlströmin kanssa. Hänen ensimmäinen puolisonsa merikapteeni Johan Fredrik Sahlström kuoli halvaukseen laivalla. Alma Maria ja Johan Fredrik lähtivät heti papin aamenen jälkeen elokuussa 1875 seilaamaan Raahen isoimmalla paatilla Johan Fellmanilla sen neitsytmatkalle. Johan Fredrik toimi tuolloin laivan kapteenina.

Perheen kaksi vanhinta lasta syntyivät reissun päällä: Johan 2.12.1876 syntyi Bristolissa, Englannissa ja toinen poika Sivert Alfred 7.5.1878 Shieldsissä I. Newcastle. Kaksi nuorempaa lasta olivat Helmi Amanda, joka syntyi 1883 ja kuoli aivan pienenä, sekä Torsten Fredrik, joka syntyi 1885. Alfred kuoli myöhemmin Turussa, pudottuaan veteen kun perhe oli tullut isää katsomaan. Kun hän pitkän reissun välissä tuli käymään Turun satamassa 2.8.1886.

 

Sofia Jussila (1851-1933)

Katharina Sofia Leskinen syntyi joulukuun 22. vuonna 1851. Sofian isä oli merimies, hän kuoli työreissulla Ustinjassa, jolloin perheen neljä lasta jäivät äitinsä kanssa keskenään. Heinäkuussa vuonna 1880 hän avioitui Johan "Juho" Sefaniasson Jussilan kanssa. Juho oli merimies ja paljon poissa kotoa, hän seilasi aina vuoteen 1915 saakka, jonka jälkeen hän oli kotona neljä vuotta kunnes vuonna 1919 kuoli aivohalvaukseen.

Jussilat saivat kaksi poikaa, 1886 syntyi Frans Johan "Ranssa", sekä Anders Arvid 1887. 1891 syntyi Rosa Sofia, sekä aivan pienenä kuolleet Hilda Maria 1892 ja Fanny Katharina 1894.

Sofia työskenteli seelinompelijana 50 vuotta elämästään, tämä ammattinimike tarkoittaa, että hän ompeli työkseen purjeita. Työ oli rankkaa, palkka oli pieni, 1.80 - 2 silloista markkaa ja työaika oli aamuviidestä iltakahdeksaan. Työvälineinä seelinompelijanaisilla oli tervattu pellavainen seelilanka, suuri reikäneula, sekä seelihanska. Työ oli käsiä ja hartioita kuluttavaa, mutta se toi Juhon palkan lisäksi leivän perheen pöytään.

Lapsia kotona päivisin hoiti hänen 80-vuotias äitinsä. Jussilat asuivat entisen Brahenkadun, nykyisen Kauppakadun, pohjoispäässä.

 

PUKUHISTORIAA

 

Kansannaisen käyttämä vaatetus erosi merkittävästi mamsellien käyttämistä asuista. Siinä kun hienojen neitien muoti käsitti viuhkamaisesti leveneviä helmoja, sekä jugendin pukumuodille tyypillisiä korsetteja, jotka taivuttivat vartalon hieman notkoselkäiseen asentoon s-kaarelle, kansannaiset käyttivät pitkiä hameita, jotka olivat villaa tai puuvillaa.

Hameet saattoivat olla raidallisia, tai sitten yksivärisiä. Puserona saattoi olla perinteinen väljä pellavapaita, tai jos varaa oli, muodikas paitapusero sekä viistotuista kappaleista ommeltu hame. Asut valmistettiin niin, ettei arvokasta kangasta mennyt hukkaan.

Naiset käyttivät esiliinaa, jossa saattoi olla nauhakoristelua tai helmapoimutelma. Hartioille puettiin hartiahuivi, usein ruudullinen, ja päähän sidottiin puuvillainen päähuivi.

Alushameet valmistettiin samalla tavoin suorista kappaleista kuin päällyshameetkin, usein niihin lisättiin vielä sievä poimutelma.

 

Materiaalit
Pusero: 100 % pellavaa
Hame: 100 % puuvillaa
Esiliina: 100 % puuvillaa
Alushame: 100 % puuvillaa
Hartiahuivi: 100 % puuvillaa
Päähuivit: 100 % puuvillaa

 

Suunnittelu ja valmistus
Elina Bräysy

 

Alma Maria Sahlströmin asu. Vuosien 1870 - 1890 muotia kutsuttiin sekatyyliksi, ja myöskin kertaustyyliksi. Puvuissa noudatettiin paljolti samoja leikkauksia, vain koristeita, kankaita ja yksityiskohtia muutettiin. Puvuissa saatettiin käyttää useitakin eri kangaslaatuja, kunhan ne vain sopivat värisävyiltään yhteen.

Takapuolen kohdalla puku nousee ylös komeaksi pyrstöksi, turnyyriksi, joka saatiin aikaan monimutkaisin kehikoin ja toppauksin. Köyhemmät käyttivät hevosenjouhilla tai sahajauhoilla täytettyjä tyynyjä, rikkaimmat luin tuettuja alushameita, sekä rautaisia kehikoita kohottamaan hametta. Turnyyrin lisäksi naiset käyttivät tiukkaa korsettia, joka panssaroi naisen suoraryhtiseksi, mikä taasen korosti muhkeaa turnyyripyrstöä.

Hameosaa korostivat monet puhvit ja laskokset, jotka turnyyrin päälle aseteltiin kauniisti. Puvun yläosa oli tiukasti vartaloa myötäilevä ja koska deodoranttia ei tunnettu käytettiin puvuissa kainaloiden kohdalla hikilappuja, puvun yläosa oli usein myös tuettu luilla. Yläosissa olivat muotia korkeat kaulukset, mutta iltapuvut saattoivat olla hyvinkin avokaulaisia.

Muodissa olivat pienet koruhatut, jotka asetettiin kampausten päälle. Kampaukset koristettiin yleisesti myös hiuslisäkkein. Pakollinen puvun osa olivat päivänvarjo, viuhka, tiukat käsineet, sekä pieni pussukka, tai laukku, jossa kannettiin mukana hajusuolaa pyörtymisiä varten.

Hankaluudestaan ja epämukavuudestaan huolimatta turnyyripuku pysyi muodissa tasan 20 vuotta. Tämä puku on kopio Raahen museon kokoelmiin kuuluvasta tuntemattoman naisen puvusta. Puku valmistettiin viime syksynä (v. 2001) työssäoppimisjaksolla.

 

Materiaalit:
Röijy: polyesterisatiinia, 100 % puuvillaa, pitsi
Hame: 100 % puuvillaa
Turnyyri: 100 % puuvillaa

 

Valmistus
Valentina Kunnasmäki
Elina Bräysy
Teija Silvola

 

Lähteet: Keväällä 2002 Raahen Kauppaporvarissa pidetyn pukuja esittelevän näyttelyn yhteydessä jaettu kirjallinen materiaali ja Tarinoita, historiaa ja pukuloistoa Vanhassa Raahessa -esite.

 

Kannattaa tutustua myös juttuihin:
God dag, herr patrun!
Merimiesjuttuja
Lastaten ja lossaten haminasta haminaan
Kapteeni Himanka
Raahelaisia käsityön taitajia ja heidän töitään
Pukuloistoa Wanhan Raahen malliin
Lehdistötiedote

 

Takaisin juttuun