Raahen vanhat apteekit

Raahen Apteekkimuseo, Kauppakatu 31. Kuvassa on muuassa osia Kipp´in kaasunkehityskojeesta ja perkolaattorista

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Tervetuloa Wanhaan Apteekkiin - esite pdf-tiedostona (2008)

Kotkan varjossa yli sata vuotta

Vielä kymmenisen vuotta sitten raahelaisilla oli mahdollisuus ostaa vaikka apteekkari Väinö Mäkisen kehittämää Patentti Yskänlääkettä sen synty-ympäristössä, kun he menivät asioimaan Kauppakadullakin liki 80 vuotta sijainneeseen vanhaan apteekkiin. Brahenkadun ja Kauppakadun kulmauksesta alkava kiinteistö seisoo edelleen ryhdikkäänä ja kantaa ylpeänä sinivalkoista maalikerrostaan. Ikkunasta sisään kurkistettaessa näkee koivupuiset kalusteet ja vaikuttavan näköiset lasipurnukat hyllyillä latinankielisine teksteineen. Oven yläpuolella oleva yli satavuotias kotka opastaa vakavan näköisenä valitsemaan apteekkisaliin johtavan sisäänkäynnin.

Loitsuja ja pirunpaskaa

Ennen apteekkeja ja apteekkareita taudit ja muut vaivat häädettiin pois vanhojen muorien ja vaarien avulla. Nämä tietäjät osasivat parantaa monenlaisia vaivoja verta seisauttamalla tai juoksuttamalla ja kokoamalla rohdospussin mm. kynsilaukasta, lukinverkosta ja pirunpaskasta. Lapsen parantuminen elttataudista varmistettiin parantajan ja äidin yhteisloitsulla. Parantajat taisivat hoitokeinot sekä ihmisten että eläinten vaivoihin eikä heitä kannattanut suututtaa. Vihapäissään oli Pattijoella asunut Tortena tunnettu Dorothea Taivalojakin laittanut lehmät lypsämään verta ja Saloisten Jaakkaran emäntä oli puolestaan pannut lehmät mehtänpeittoon.

Raahe saa apteekkioikeudet

Raahea kiusasivat useat isorokkoepidemiat 1700-luvun loppupuolella. Rykmentinhaavuri K.J. Ståhlberg keräsi vuonna 1772 varat kaupungin omaa lääkevarastoa varten, ja näitä lääkkeitä myytiin varakkaille ja annettiin köyhille. Kulkutaudin laannuttua jäljelle jääneistä lääkkeistä muodostettiin jonkin sortin esiapteekki kaupunkiin. Raahe sai vuonna 1791 tapulikaupunkioikeudet, mikä lisäsi tavara- ja ihmisvirtaa alueella. Tämän johdosta myös taudit levisivät ensin Raaheen ja sitten ympäröiviin maakuntiin. Kokkolalainen apteekkari Per Wennerström perusti sivuapteekin Raaheen vuonna 1786, mutta hänen kuoltua apteekkitoiminta tyrehtyi muutamaksi vuodeksi.

Raahen ensimmäinen apteekki perustettiin vuonna 1793, jolloin Pietarsaaresta kotoisin oleva Jean Galenius sai oikeuden perustaa Raaheen kanta-apteekin. Seuraavan apteekkarin, ruotsalaislähtöisen Johan Stahren aikana Raahe koki Suomen sodan kurjuuden (1808-1809) ja kaupunki-ilmeeseen suuresti vaikuttaneen palon (1810). Stahren talo sijaitsi Kirkkokadun ja Cortenkadun eteläkulmassa, jossa todennäköisesti myös apteekkikin sijaitsi. Hänen talonsa on mainittu palossa tuhoutuneiden talojen luettelossa, mutta itse apteekkitilat ovat ehkä sijainneet piharakennuksessa, koska apteekki-toiminta käynnistyi uudelleen jo kolme kuukautta palon jälkeen. Pian näiden koettelemusten jälkeen hän myi apteekkioikeudet toisella ruotsalaiselle, Reinhold Fochille, joka ei kuitenkaan viihtynyt Raahessa kuutta vuotta pitempään vaan myi privilegiot raahelaiselle Karl Wichmanille. Sekä Stahre että Foch palasivat synnyinmaahansa Ruotsiin.

Kirkkokadun apteekki

Karl Wichmanin aikana Raahen I apteekin paikka vakiintui Kirkkokadulle kirkon edessä olevaan kiinteistöön. Wichman rakennutti Cortenkadulla sijaitsevaan sukutaloonsa Kirkkokadun suuntaisen, empiretyyliä edustavan siiven, joka valmistui vuonna 1820. Apteekkisaliin kuljettiin viisikulmaisen porstuan kautta, jonka päällä oli kotka. Kotkasta tuli Raahen I apteekin pitkäaikainen tunnus. Talon Cortenkadun puoleinen osa on paloa edeltävältä ajalta vuodelta 1787. Wichmanin perheeseen siunaantui lapsia kokonainen tusina, joista kaksi kiinnostui isänsä alasta. Apteekkaripojista vanhempi, Johan Valentin Wichman jatkoi isänsä työtä Raahessa. Wichmanin jälkeen Raahen apteekkareita olivat Edvard Fabritus (1862-1877), Karl Arthur Tennander (1881-1909), Gustav Hjalmar Jaatinen (1909-1916) ja Kaarlo Adolf Åkersten (1916-1917), joiden aikana Raahe koki suuruuden aikansa ( Suomen suurin kauppalaivasto vuonna 1869) ja hiljaiseloon laskeutumisen.

Mäkisten aika

Oman lukunsa Raahen apteekkihistoriassa muodostaa apteekkarien Väinö ja Paavo Mäkisten aika (1917-1997). Raahen I apteekki Kirkkokadulla ehti toimia Tyrväällä syntyneen ja vuonna 1917 Raaheen apteekkariksi tulleen Väinö Mäkisen omistuksessa seitsemän vuotta, kunnes hän siirsi sen Kauppakadulle. Kirkkokadun apteekkiin vuonna 1900 hankitut komeat koivuiset kalusteet asennettiin laivanvarustaja J.S. Lundbergin aiemmin omistamaan kiinteistöön. Apteekin historian aikana oli kertynyt valtava määrä erilaista esineistöä, joista vanhimmat olivat mahdollisesti jo Jean Galeniuksen ajalta 1700-luvun loppupuolelta. Osa näistä pääsi koristamaan apteekkisalia, mutta suurin osa vietiin rakennuksen vintille säilöön. Myös porstuan päällä istunut kotka sai seurata isäntäänsä uuteen paikkaan Kauppakadulle.

Iso apteekkikiinteistö sisälsi päivystys-, assistentti-, pesu- ja materiaalihuoneen sekä laboratorion ja konttorin.Vintillä, kellarissa ja ulkovarastoissa säilytettiin isoja rohdos- ja lääkesammioita, joista haettiin täydennystä pienempiin annostelupulloihin apteekin hyllyille.Kellarissa oli erilliset huoneet kuten myrkkykellari, happokellari ja spriikellari vaarallisille aineille. Vuosina 1953 ja 1968 apteekkikiinteistö koki merkittäviä nykyaikaistavia muutoksia, mutta itse apteekkisalin ilme säilyi liki muuttumattomana. Paavo Mäkinen toimi Raahen I apteekin apteekkarina vuosina 1961-1996.

Opiumia, espanjankärpäsiä, perkolaattoreita

Paavo Mäkisen perikunta myi valtakunnallisestikin harvinaisen apteekkikokonaisuuden alan museon perustamista varten Raahen kaupungille vuonna 1999 ja varmisti näin apteekkarin toiveen kokoelman säilymisestä yhtenäisenä. Kesäisin auki oleva Wanha Apteekki sisältää apteekki-esineistöä yli 200 vuoden ajalta, jolloin vierailijat saavat mielenkiintoisen kokonaiskuvan apteekkitoiminnasta ennen teollista lääkkeiden valmistusta. Museo-oppaat selvittävät kävijöille muun muassa, miten espanjankärpäsiä käytettiin lemmennostatuslääkkeeseen, kuinka yskänlääkkeet sisälsivät opiumia ja miten rohdoskasveja uutettiin perkolaattorin avulla. Museohenkilökunta ottaa kernaasti vastaan apteekin entisten työntekijöiden ja asiakkaiden muisteluksia apteekin toiminnasta.

Faktaa

• Raahen kaupunki sai apteekkiprivilegiot vuonna 1793.
• Suomeen vuosina 1687-1837 perustetut apteekit olivat kanta-apteekkeja.
• Apteekkarisukujen etuosto-oikeus kanta-apteekkiinsa loppui vuonna 1969.
• Raahen vanhimmat apteekit ovat toimineet Kirkkokadulla (1820-1924) ja Kauppakadulla (1924-1997)

Lähteet: Wanhasta Apteekista graduaan valmistelevan Anna-Mari Matelan haastattelu, Nygård T., Rantatupa H., Toivanen P., Viita O., Raahen tienoon historia II 1995, Paulaharju Samuli, Wanha Raahe, uusintapainos 2004, Petäjäsoja Inga, Selvitys Raahen wanhan apteekin historiasta 2002

Juttu on julkaistu PookiSanomissa 7.8.2008.

Apteekkihistoriaa Raahessa yli 200 vuotta - Inga Petäjäsoja
Raahen museon sivut

Hanna-Leena Mattila

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta