Reiponkadun talon tiloissa yli sata vuotta toimineen koululaitoksen syntysanat lausuttiin vuonna 1843. Rikkaan raahelaisen kauppiaan tytär Sofia Franzen oli saanut sulholtaan häälahjaksi lupauksen perustaa koulu raahelaisille vähävaraisten perheitten tyttärille.

Sofia Lybecker os. Franzen oli aikansa valistuneita naisia. Hän oli itse etuoikeutettu: paikkakunnan mamsellien opetuksen lisäksi varakkaan neitosen maailmankuvaa oli avartanut kolme Tukholmassa vietettyä vuotta. Perheen tuttavapiiriin kuului monia ajan kulttuuri- ja merkkihenkilöitä, joilla oli vaikutus Sofian ajattelutavan muotoutumiseen. Hääpäivänsä kynnyksellä ja suorastaan naimisiinmenonsa ehdoksi hän asetti koulun perustamisen. Hänen vaatimuksensa oli rohkea aikana, jolloin tyttöjen kouluttamista ei juurikaan pidetty tärkeänä. Sofia oli vakuuttunut siitä, että vähävaraiset naiset tarvitsevat opillista sivistystä ja jonkinlaisen ammattitaidon selviytyäkseen haasteista, joita elämä toi tullessaan erityisesti köyhälle kansanosalle. Kun naisella oli taito tehdä kauniita käsitöitä, hän pystyi elättämään perheensä. Opillinen sivistys tarjosi sen sijaan henkisiä eväitä, joita tarvittiin turmiolta välttymiseen. Köyhyys ja tietämättömyys madalsivat kynnystä mm. prostituutioon ja muuhun moraalisesti arveluttavaan elämäntapaan. Varsin modernia ajattelua, jota toteutetaan edelleenkin mm. kehittyvien maiden avussa!

Säätiöidyn rahaston turvin Sofia Lybeckerin unelma köyhien tyttöjen koulusta toteutui vuonna 1844. Sofia Lybecker itse muutti pian häittensä jälkeen Helsinkiin, sai neljä tytärtä lyhyessä ajassa ja kuoli lapsivuoteeseen 31-vuotiaana.

Koulun toimittua joitakin vuosia ahtaissa vuokratiloissa Sofia Lybeckerin sisar Helene Bergbom lahjoitti miehensä kanssa Reiponkadulta ostamansa talon Lybeckerin koulutiloiksi vuonna 1859. Suhteellisen uusi talo viisine huoneineen tarjosi mainiot tilat opetukseen.

Kansakoululaitoksen lyötyä läpi Raahessakin 1870-luvun alkupuolella Lybeckerin koulu keskittyi tyttöjen käsityöopetukseen. Oppilasmäärät kasvoivat ja opintolinjat kehittyivät vuosien varrella huipentuen uuden rakennuksen ja modernien tilojen käyttöönottoon vuonna 1984. Lybeckerin käsiteollisuusoppilaitos oli siirtynyt Raahen kaupungin haltuun pari vuotta aiemmin. Nykyään Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa voi suorittaa mm. käsi- ja taideteollisuusalan -, audiovisuaalisen -, kuvallisen ilmaisun - sekä verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon. Kädentaitojen lisäksi opistossa opiskellaan yleissivistäviä oppiaineita. Yli 2000 tyttöä ja poikaa on saanut opetusta koulun liki 170 -vuotisen historian aikana.

Reiponkatu 35:n nykyinen emäntä on tekstiilisuunnittelija Marjaana Kojo-Eskola, joka aiemmin toimi tekstiilialan yrittäjänä Pattijoen Ylipään koulun tiloissa. Syksyn 2009 aikana hän lähestyi Lybeckerin säätiön hallitusta ilmaisten halunsa vuokrata vajaakäytöllä olevat tilat itselleen. Säätiö suhtautui ehdotukseen suopeasti, ja niin Kojo-Eskola saattoi avata toimi- ja myyntitilat perinteikkäässä ympäristössä vuonna 2010. Peräkamarissa on pienimuotoinen historiallinen näyttely koulun vanhoista oppimateriaaleista, työvälineistä ja tekstiilinäytteistä.

Marjaana Kojo-Eskola suunnittelee ja valmistaa sisustus- ja taidetekstiilejä tilaustyönä. Teoksia on nähtävillä mm. paikallisten yritysten ja Raahen kaupungin toimitiloissa. Kojo-Eskola on pitänyt ahkerasti näyttelyjä yksin ja yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa. Parhaillaan työn alla ovat mm. uudet kirkkotekstiilit, joiden on määrä valmistua Raahen kirkon 100-vuotisjuhliin keväällä 2012. Tekstiilisuunnittelija toivottaa ateljeensa oveen kolkuttajat tervetulleeksi.

Lähteet: A.Kananen, E.Turunen: Lybeckerin käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksen juhlajulkaisu 1994, Lybeckerin Käsi- ja taideteollisuusopiston kotisivut/ http://www.raahenedu.fi/lybecker/, Kojo-Eskolan tilojen esittely Raahen kaupungin matkailuoppaille kesäkuussa 2010, Marjaana Kojo-Eskolan kotisivut/ www.kojo-eskola.fi

Julkaistu maaliskuussa 2011 Pohjoisen Opas-lehdessä.

Tarinoita, historiaa ja pukuloistoa vanhassa Raahessa
Henkilöhistoriaa
Sofian unelma
Pukuloistoa Wanhan Raahen malliin
Lehdistötiedote

Hanna-Leena Mattila

Takaisin sivulle Tarinoita Raahesta ja raahelaisista