Toppakahavella Cortenkatu Kakkosen pihasa
Puhheenjohtaja palijasti, että Heiskaset on luvannu orkaniseerata juhulat ens kesänä. Leufstadiuksen pihasa siis tavataan
Kuva: Mikko Heikkilä
Erräänä päivänä löysin postiloovasta kuhtun, josa toivotettiin tervetulleeksi pihajupileumiin Cortenkatu Kakkosen sisäpihalle. Päätin piipahtaa paikalle silikasta utelijaisuuvesta, ihan vaa ölövinä pällisteleen ja raataileen jonnijjoutavia. Vaa sielähän oli niin monellaista mukavaa menua, että siitä oli skriivattava ihan lehtistoori.
Puulaakin puhheenjohtaja, Härönojan Reijo, piti mahottoman lupsakkaan juhulapuhheen. Soli jaamannu Paulaharijun Wanahan Raahen monneen kertaan ja äkänny sieltä itressantteja juttuja. Kalajokisia se Reijo kehua retosti topakoiksi renkipojiksi ja piikalikkoiksi. Vissiinki siksi, ku se o ihtekki kalajokinen ja renkinä Rautaruukilla.
Viralliseksi esitelmöihtijäksi oli värvätty Turusen Eija, jokkon virkanimikkeeltä museoamanuenssi ja tietää älyttömästi aataminaikusista asijoista. Se klaarasi kaapungin alakutaipaleen tapahtumia akuraatisti metkaan tyyliinsä.
Raahe perustettiin vuonna 1649 kauppa- ja satamapaikaksi. Kaapunki oj jouvuttu rakentaan monneen kertaan, ku aina oj joku tuhonnu helahoijjon ja eijjoo auttanu muu, ku ruveta rustaamaan uusia pytinkejä entisille paikkoille.
Venäläiset sai kamalasti tuhua aikaan Isovvihan aikana 1700-luvun alakupuolella. Ihimiset pakeni mehtiin ja Ruottiin.
Vuonna 1810 tulipalo roihahti Bergin navetan nurkasta ja vaa muutama pytinki säästy. Joitaki taloja rahteerattiin kovalla tohinalla Ruottista, ku talavi paino päälle. Vuonna 1854 Krimin sovan aikana engelsmannit hyökkäs tänne polttaan laivavarveja.
Raahelaisittain 1850-luvun puoliväli oli kumminki kukkoistusaikaa, ku meilloli Suomen suurin kauppalaivasto, 60 suurta seelipaattia. Ne lastas ja lossas monen sorttista hilipentööriä maasta toiseen ja seelas pitkin maaliman meriä. Niiltä ajolta meillon museon vitriinit pullollaan suveniireja.
Cortenkatu Kakkosesa on aina kortteerannu silimää tekeviä niinku Alopaeus, Ehrström, Korhonen tai Härönoja. Täsä vaa eksemplaarina muutama nimi.
Taloyhtiö pistouvvas toppakahavet. Kyllähän niilloli taka-ajatuksena kerätä ihimisiltä pikkurahat parempaan korijuuseen, ku ne kaupitteli arpoja. Voittoiksi noli kinunnu pahhaa aavistamattomilta yrittäjiltä ilimaseksi kaikellaisia roippeita niinku kandelaabereita, vaaseja ja kahavin pöönejä.
Ylipään likat Mari Patanen ja Jenna Mämmi veteli kurtusta nii mukavia valsseja ja jenkkoja, että iha rupes tanssijalaka vipattaan.
Lopuksi vois tojeta niinku yhesä laulusa, että meillä kaikilla oli niin mukavaa. Oi, jospa oisit saanut olla mukana!
Kuvat: Irmeli Marttila
 |
 |
|
|
Taloyhtiön leidit tarijoili kuhtuvieraille pöönävelliä leetan kans. Puhheenjohtaja Reijo Härönoja varmistaa täsä Helkomaan Raijan ja Lukkarisen Eilan (oik) kans, että kaikki on oortelisa. |
|
Vanahan Raahen revviirillä oli jajettu 400 kuhtua Cortenkavun pihajuhulaan. Kiitettävän moni oli tullu aurinkoisen iltapäivän kunniaksi raataileen rannien kans. Kuvasa keskellä ravvaa työn touhusa yks kekkereitten päällepäsmäreistä. |
 |
 |
|
|
Veera Roos keräs ihimisiltä pikkurahat parempaan korijuuseen myymällä arpoja taloyhtiön nimmiin. |
|
Ylipään likat Mari Patanen ja Jenna Mämmi viihytti juhulakansaa hanuria näpelöimällä. Sen kyllä honas, että tytöt on terästäny soittotaitua Isolan Jaskan opisa. |
Ens kesänä kokkoonuttaan Leufstadiuksen pihhaan törsään kahavihömpsyt ja raataileen rannien kans. Saatetaampa sielä kärventää kärkkäreitäki rillisä.
Juttu on julkaistu Rännärin Suvannosta -tiedotuslehdessä 25.10.2003.
Henrik Corte
Henrik Corte Junior ja Margareta Neocarlina
Raahe kolomen Cortenkomennosa
Teksti: Kirsti Vähäkangas
Takaisin sivulle Räntätty raaheksi