Kirkkovuojesa laskiaissunnuntai kuuluu pääsiäisjaksoon. Paastoaika alakaa laskiaistiistain jäläkeisestä tuhkakeskiviikosta ja kestää 40 arkipäivää. Paastoaika päättyy pääsiäissunnuntaihin.

Laskiainen -nimen alakuperästä löyty ainaki kaks selevitystä. Toisem mukkaa nimi tullee laskia-verpistä. Laskiaistiistaista alakaa paastopäivier räknääminen. Sen toisem mukkaa laskaiaisena laskeuvuttaan paastoon.

Kansanperinteesä mäjellaskulla, taikuuvella ja rasvasilla sapuskoilla varmistettii se, että pellavan kasvu ja lampaitten kerihteminen ynnä muut akkaväjen hommat luontu tulevana vuonna parrain päin.

Laskiaisriehaa Vanahasa Raahesa

Vanasa Raahesa laskiainen oli koko kansan huvittelupäivä, erräällaine karnevaali talaven keskellä. Jo laskiaisaamuna muuvan kapteeni ruukas ookata sakkisa kans viiraamaan laskiaista lukkarin puustelliin Salosten Järvelään.

Aamusella porvareitten rengit alako laskiais ookauksen. Ne ajjaa kahhuutti hevosilla ristironkkeliin kaupungin katuja ja kuskas herraskaapia eeskahtaalle.

Kaupungisa lopetettiin arpeeti puolelta päivin. Sitte murkinoitiin hernekeittua ja rasvarieskaa. Heti ku oli saatu kelekat ja muut vehkeet tämminkiin, alettiin viettää laskiaista. Suurella laumalla hilipastiin mäkkee. Iltapäivällä lyöttäysi palavelusväkiki mukkaan. Koko kylän nuoriso kilimusi sillon kaupungin kolomesa mäjesä. Laskettiin kilipaa ja joka mäki kuhisi täynnä porukkaa.

Pitseeninmäki oli jäävytetty Kirkkokavun päähän. Sen lisäksi kirkon likellä oli muitaki kelekkamäkiä. Limperinmäkiä huristeltiin Ämmänkavulla Reiponkavun poikki kohti vainijoita. Kirkon takana kellarien tykönä oli hurija hyppyri.

Trafiikkia liikku kattuilla sevverran harvasteesa, ettei se häirinny mäjenlaskijoita. Mitä ny joku kopsutteli hevospelillä tahi rouvat ja piiat hönttäsi teerevänä asijoilla. Huonojalakaset mummut ja vaarit vahtas vilikasta häppeninkiä kartiinien ravosta juorupeilien kautta.

Maaseuvulla hääty tyytyä lähinnä hernerokalla ja rieskalla herkuttelluun sekä mäjellaskuun. Kaupungisa oli tarijolla muitakin huvituksia. Pikkulahelle oli aurattu luistinrata, josa orkaniseerattiin kilipailuja. Rattaa koristi valot ja tervapaat. Taitavimmat luistelijat sai essiintyä pupliikille.

Kaupungin silimää tekevät tälläyty illalla Raatihuoneeseen laskiaismaskeraatiin. Porvareitten rengit kuskas solokenaan isäntäväkiä pippaloihin. Jupileumiohojelmasa oli torvisoittua. Karnevaalimeininki jatku pikku tunneille asti.

Pulukkamäki ja muut äksönit

Ku laskiainen ov vaa kerrav vuojesa, nii uskataskohan tuota unneuttaa laihikset ja kolesteroolikontrollit ja pistellä poskeen läskillä höystettyä ärtsoppaa ja rasvarieskaa? Jäläkkäriksi ku vielä hörppää pöönävellit oikian laskiaispullan kans, josson kermavaahtua ja hillua keskellä, nii joham passaa. Voihan tuota sitte kuijottaa rasvattomilla pöperöillä laskiaisej jäläkee, ku on se paastoaikaki.

Laskiaisperinteesä on se hyvä puoli, että om pyrähettävä pulukkamäkkeen tai ainaki ulukoileen. Ku muuten ei kasva pitkiä pellavia ja se lampaitten kerihteminenki saattaa takkuilla. Nii ja samolla tulilla rasvarieskan kans sullaa joulukinkun rippeet.

Päiväkojit ja koulut om perinteen säilyttämisesä awvainasemasa. On hieno homma, jos opettajat jaksaa sumplia laskiaisriehat opinto-ohojelmaan. Minkä nuorena oppii, sen vanahana taitaa.

Töistä ei passaa häipyä puoliltapäivin, ku laskiaslommaa eijjoo sopimuksisa. Aattelin täsä akiteerata työsuojeluihimisiä jänkkäämään tyky-tempauksia laskiaisen kunniaksi. Vaikka kyllä sitä illav vilakasaki ehtii riehkasta ihtesä lääpästyksiin.

Tämmöselle tasamaan tallaajalle pikku nyppyläkki om mäkiä. Raahesa oj jokune oikia mäki niinku Kyöpeliv vuori ja Hiihtomajan mäjet ja Arkkukarin huilamäki Santikimmäjen vieresä. Ja liekkö vielä muitaki?

Lähteet: Raahen tienoon historia III, Samuli Paulaharju/Wanha Raahe, Kirkon tiedotuskeskuksen kotisivu/ www.evl.fi

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 1.3.2003.

Röökynä ryykää hantuukia

Kirsti Vähäkangas

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi