Raahe perustettiin vuonna 1649. Hääty ventata rapiat kakssattaa vuotta ennenku kaupungin perustaja Pietari Brahe (1602-1680) sai oman näkköispatsaan. Se tällättiin vuonna 1888 kunniapaikalle Isolletorille (nyk. Pekkatori), siis keskelle kaupunkia. Kaikki ei tietenkään tykänny patsaasta. Joku marmatti, että koko tori meni tärviölle. Jonku mielestä patsas näytti pölijältä näin korkialla jalustalla. Onko tuo jalusta muka korkia? Vertaappa sitä vaikka amiraali Nelsonin patsaaseen, jokkon tökätty Lontoon Trafalgar Squarelle: siinä sitä on jalustasa korkeutta!

Konsuli Fredrik Oskar Sovelius oli vuonna 1864 esittäny muistomerkin pystyttämistä kaupungin perustajalle. Patsasrahasto polokastiin alulle vuonna 1880. Rouvasväjen yhistyksen tolokut matamit järkkäs alavariinsa jos jonkulaisia kökkäjäisiä, joitten tuotto kartutti rahastua. Samasa tarkotuksesa porvaristo kokkoontu pari kertaa kuusa illavviettoon jonku porvarin kortteeriin.

Taiteilija Walter Runeberg (1838 - 1920) oli vuonna 1884 solominu sopimuksen ronssipatsaasta turkulaisten kans. Raahelaisten onneksi koitu se, ettei turkulaiset huolinu alakuperästä patsasta, vaan möi sen halavalla Raaheen ja teetti ihtelle suuremman vielä samana vuonna.

Walter oli kansallisrunnoilija J.L:n poika. Soli opiskellu taiteen tekemistä Kööpenhaminasa, Roomasa ja Parriisisa. Mielenkiintonen yhteys Raaheen saahaan sen kautta, että J.L. Runebergin anoppi, tämä Fredrika Tengströmin äiti, oli Ollinsaaren kartanon tyttäriä.

Raahen poika omasa puistosa

Vuosisata kerkes vaihtua ennenku seuraava patsashanke lähti virreille. Soli tämä rohovessori Kaarle Levon, ku ehotti vuonna 1917, että August Maksimilian Myhrbergin muistoksi pitäs pystyttää patsas. Sillonen Raahen Kotiseutuyhistys alako haalimaan kassaan pätäkkää. Rahhaa kerty Raahen päiväjuhulilla ja lahajotuksina yksityisiltä. Vaskinen patsas sai paikan Rantakavulta Soveliuksen talon eestä ja palijastettiin vuonna 1931.

Muotokuvan ov veistäny tamperelainen taiteilija Evert Porila (1886-1941). Porilan tuotantoon kuuluu Myhrbergin patsaan lisäksi kolomisenkymmentä sankaripatsasta eri puolilla maata.

Miksi justiin Myhrbergille touhuttiin patsas? Noku soli syntyny Raahesa Soveliuksen talosa vuonna 1797. Sitte soli osallistunu monneen sottaan ja kahinaan ja kamppaillu aina sorrettujen puolella. Se taisteli Kreikan vappaussovasa, Puolan kapinasa ja Espanjan sisällissovasa. A.M. kuoli vuonna 1867.

Raahen poika - pdf-tiedosto/Marja-Liisa Röyskö

Paikallinen avviisi uutisoi kesällä 2002, että ku raahelaisia päättäjiä vieraili Kreikasa, josa Myhrbergiä kunnijoitetaan kansallissankarina, nii kreikkalaisilla oli aikomus teettää sinne Raahesa olevasta patsaasta kopio.

Puolustaja Härkätorilla

Härkätori entrattiin nykyseen malliin 1930-luvulla. Vuorineuvos John Grundström, joka tunnetaan Raahesa Sokeri-Jussina, kenkkäs Raahelle vuonna 1932 "Puolustaja"-patsaan. Se kuvvaa kamppailua venäläistä sortovaltaa vastaan vuosisajan alusa.

Patsaan ov veistäny mikkeliläinen kuvavveistäjä Johannes Haapasalo (1880-1965) vuonna 1908. Patsas kyörättiin Pelkiaan ja sieltä I maalimansovan aikana Parriisiin sottaa pakkoon. Soli ollu kuopattuna Pelkiasa I maalimansovan aikana, että siitä eijjois tehty saksalaisille tykinkuulia.

Sovaj jäläkee se kulukeutu Suomeen Grundströmille. Vuorineuvoksen lahajotukseen liitty ehto: "Että kaupunki sijottaa patsaan Härkätorille talojensa kohalle ja että kaupunki sittoutuu lyhyvesä ajasa rakentaan ja muuttaan luonnontilasa olevan Härkätorin puistoksi."

Sembramäntyjen ja siperiankuusten ympäröimä patsas aiheutti aikanaan sensaation, ku soli apposen alaston. Eipä tuota tartte kummastella, jos raahelaiset häkelty alastonpatsaasta, eihän ne hesalaisekkaa tahtonu hyväksyä Havis Amandan kurvikasta alastomuutta. Kumpiki patsas on ajan olloon vakkiintunu osaksi kaupunkikuvvaa.

Juvan ja Tuikkalan luomukset

Saara Juolan suunnitteleman ja vuonna 1980 valamistunneen pääkirijaston etteen tällättiin lokakuun alusa vuonna 1982 taiteilija Kari Juvan (s. 1939) veistämä ronssiveistos "Tuulta purjeisiin". Se on eka kokonaan Raahen kaupungin raholla hommattu julukinen patsas.

Teos on omistettu maaliman meriä seelaaville raahelaisille sjömanneille. Taiteilija on kaivertanu jalustaan: "Jumala varjele Raahen poikia kaikilla maailman merillä."

Taiteilija Juva valamisti samana vuonna "Nuoruus"-reliefin entisen opinahajonsa, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, seinälle. Koulu täytti sillon 100 vuotta. Juvan töitä voi ihhailla myös Pyhäjoella, misä Juvalla on kesäpaikka. Kunnantalon eesä kommeilee "Pauhalla"-patsas ja kirkosa seinäreliefi "Kymmenen neitsyttä".

Rantakavulta löytyy toinenkin merimiesten muistoksi hommattu teos. Suurten kuusten katveesa ja vuorenkilipien ympäröimänä melekeen Raatihuoneen kohalla seisoo ylyväänä veistos, jonka Helsingisä toimiva Vanha Raahe -yhistys puuhas Raaheen vuonna 1956.

Muistomerkin suunnitteli Pyhäjoella syntyny Pentti Tuikkala (1911-1969), joka oli täälä yhteislyseosa piirustuksen opettajana. Ja taisipa se opettaa kaunokirijotustaki. Ranniittisen veistoksen yläossaan on kuvattu merenaalto. Kiviosan toimitti hesalainen Suomen Kiviteollisuus Oy. Eljas Halosen Taidevalimo Lapinlahelta teki ronssivalut.

1800-luvun loppupuoli muistetaan Raahesa purijelaivakauven kukkoistusaikana. Jokseenki puolet kaupungin asukkaista elätti ihtensä merenkululla sekä siihen liittyvän kaupankäynnin monisa eri ammateisa. Täyspurijeinen raahelainen parkkilaiva ilimentää tätä asiaa kohokuvana kivveen kiinnitetysä plootusa.

Toinen Tuikkalan suunnittelema muistomerkki muistuttaa meitä sota-ajan tapahtumista. Uhtuan suunnan asevelijet lahajotti tämän muistomerkin Uhtuan taistelun vainajien muistoksi. "Uhtuan kivi" pystytettiin Palokunnankavun varrelle vuonna 1969. Vuonna 1991 kaupunginhallitus (§ 282) anto tälle pikku puistikolle nimeksi Asevelipuisto.

Leikkivä poika lukion pihasa

Raahen lukio toimii pytiningisä, joka valamistu vuonna 1958 yhteislyseoksi. Sillon uusi ulijas koulu oli kaupungin tilavin rakennus. Riitingit oli kuutijoinu yliarkkitehti Heimo Vesikari. Vuonna 1961 valtio kenkkäs koululle kuvavveistäjä Eino Räisäsen (1902-1970) veistämän "Leikkivä poika"-patsaan.

Lukiorakennus rempattiin vuosina 2000 - 2001 viimesen tapin takkaa. Poikapatsas sai jäähä omalle paikalleen ilahuttamaan oppilaita.

Täysikuu loistaa Rautatalon eesä

Vuonna 1981 elettiin kaupunkiuuvistuksen aikaa. Yks tulos sillosesta kampanjasta oli Raahe-seuran perustaminen. Samasa yhteyvesä päätettiin alakaa puohaamaan kaupunkiin uutta patsasta. Raahe-seura rupes revohkaan veturiksi. Sen urakaksi tuli kerätä patsaan hinnasta puolet. Seura sai muutamia lahajotuksia ja orkaniseeras monellaisia tempauksia. Kaupunki pulitti puuttuvan summan.

Patsasehotuksia pyyvettiin kolomelta kuvavveistäjältä: Tapio Junno, Kari Juva sekä Antonio da Cudan. Cudanin "Täysikuu"-veistos valakattiin totteutettavaksi. Se on jalustan kans viis metriä korkia. Patsas pystytettiin Rautatalon etteen vuonna 1996. Raahen kaupunki huolehtii siitä, että vesi solisee suihkulähteisä patsaan ympärillä.

Lähteet: Teuvo Virtanen: Raahen Juttuja/Raahen lukion 2 b-luokka v. 1987, Arto Murtovaara: juttu Kalevassa 19.4.2001, Teuvo Virtanen: Tunne Raahesi, Samuli Paulaharju: Wanha Raahe, Raahen oppikoulun matrikkeli v. 1984, Raahen joululehti v. 1995, kaupunkiesitteet, opaskurssien muistiinpanot, www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 2.7.2005.

Patsastietoutta kirjakielellä

Kirsti Vähäkangas

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi