Kovvaa kyytiä alako ihtekukanenki värkkään julklappeja niinku salakkareita, puuleluja tahi riepunukkeja.

Tuomas toi joulun

Lihakauppiaat pelemahti maalta kaupunkiin. Tuomaan päivänä tori täytty kauppatavaroista, tyrkyllä oli puusaaveja, pärekoreja, varpuluutia ja muuta tähellistä tilipehööriä. Jouluksi hääty saaha pöytään komia paisti. Kinkku eijjollu vielä sillai ylleinen jouluruoka ku nykyjään. Lisäksi emännät valamisti pressylttyä ja alatoopia. Lipiäkalat laitettiin likkoon. Riisryynipuuro kuulu jouluherkkuihin.

Tuomaan anojat resusisa kamppeisa säntäs heti aamuhämärisä maakunnista kaupunkiin. Tämä köyhä väki meni tuttuihin kortteeripaikkoihin laitakaupungilla ja lähti kierteleen porvareitten taloja ovelta ovelle.

Tuomaan päivää varten herskaapit oli varannu valamiiksi leipää, ryynipusseja, suolakallaa tai lihhaa. Jokku saatto antaa lisäksi kynttilöitä. Tämmoli normaali käytäntö ja hyväntahon osotus porvareilta. Anojat kävi monesa paikasa ja keräs tällä lailla hyvät joulusapuskat omalle sakille.

Jokku kälämit vaihto vaa hynttyitä ja teki toisen kierroksen. Iltasella porukat sitte vertaili saaliita. Joskus saatto syntyä päkkärä, ku joku tunsi jääneensä tiiron osille. Kaupunki oli varannu jouluksi halakoja vähävarasille. Porvareitten rengit kuskas polttopuut varastolta kortteereihin.

Jouluaattona joulusaunaan

Joulusauna kuulu iliman muuta jouluaaton askareihin. Omat saunat oli tulipalovaaran vuoksi kielletty 1800-luvun Raahesa. Ihimiset kävi ylleisisä saunosa. Erikkilän saunan kiukaasta kihahti parraat löylyt. Joulusaunaa varten lauteille oli levitetty rukkiin olokia. Sauna oli eltattu hirmu kuumaksi. Ykski ukko meni nakkaan häkälöylyjä vanttuut käjesä.

Joulupukki kävi iltahämärisä. Se viskas lahajat oven ravosta ja huusi aina kenen paketti kohta lentää sissään.

1800-luvun joulupukki muistutti nuuttipukkia. Se kävi puhuttelleen tenavia, muttei jakanu lahajoja. Joulupukki alako jakkaan lahajoja vasta 1900-luvulla. Sotien jäläkeen se rupes käyttään punasta palttoota.

Jouluaattona porukat meni aikasten yöpuulle, ettei tarvinnu unenpöpperösä konkoilla joulukirkkoon.

Kaupunki lyysasi joulupäivänä

Kaupunkilaiset sytytti mahollisimman palijo kynttilöitä ja lyhtyjä jouluaamuna. Niitä tällättiin akkunalautoille ja pöyville nii, että ne näky kavulle. Pihhoille sytytettiin soihtuja ja lamppuja. Maaseuvulta tultiin varta vasten ihastelleen, ku kaupunki oli laitettu lyysaamaan elikkä valastu juhulallisen komiasti. Ennen joulukirkkoon menua maalaiset ookas hevosilla ristiin rastiin kaupunkia ja otti kaupunkilaisiaki kyytiin.

Jokku kaupunkilaiset tykkäs mennä joulukirkkoon Salosiin. Niinku tämäki Fredrik Sovelius. Se ookas Salosten kirkkoon suuren pesueensa kans. Kerrotaan, että jos joku putos kyytistä matkan varrella, nii se joutu käveleen lopun matkan.

Kirkkoreissulta palatesa hevosmiehet ajo kilipaa. Jouluna ei kukkaan menny atimoinaa. Joulurauha piti antaa jokkaiselle.

Tapanina sukuloitiin

Tapani oli varsinainen kylläilypäivä. Sillon väki kierteli kyläpaikasta toiseen. Kävi sukuloimasa. Ku yhesä atimapaikasa emäntä kiehautti kahavit, toisesa ehkä nautittiin glögit ja kolomannesa saatto olla tarijolla puolinen, nii eipä siinä tarvinnu ihte kokata mittään.

Tapaniajelu kuulu ehottomasti ohojelmaan. Sitä varten nuoriso kokkoontu Pekkatorille tai Härkätorille. Nuoret miehet haki röökynöitä ajelulle kuka ketäki. Kyytiin oli lähettävä, olipa kyytiä tarijuamasa just se mieluinen mies taikka joku muu. Nuoret ookas letkasa Salosiin. Vissiinki siksi ku sinne oli pitkästi mehtätaivalta. Sitte ne kokkoontu esimerkiksi Hiitolaan viiraan vappaapäivää. Ajankuluksi nuoret leekas seuraleikkejä, tanssas ja kilimus keskenään.

Päivän päätteeksi kotimatka taittu hevoskyytillä. Jos kuskiksi sattu mielitietty, nii mikäpä siinoli ajellesa, ku tähet tuikki taivaalla ja vällyn alla oli lämmin.

Välipäivinä ihmiset teki vaan välttämättömät huushollihommat. Joulun aika päätty Nuutin päivänä ja siitä alako taas arkinen aherrus.

Lähde: Museoamanuenssi Eija Turusen esitelmä Annanpäivänä 2003

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 20.12.2003

Jouluisia juttuja:

1. Annanpäivän viettoa Vanhassa Raahessa
2. Jouluruno
3. Jouluevankelijumi vappaasti raaheksi räntättynä
4. Tähti se kulukeepi itäseltä maalta