Wanha herra

Nuori herra osallistuu mielellään kaikenlaisiin tapahtumiin. Wanha Herra puolestaan viihtyy parhaiten vitriinissään museossa

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Raahen museossa

Raahen museon arvokkain esine on 1700-luvulta peräisin oleva vasikannahkainen sukelluspuku. Puku on mitä ilmeisimmin maailman vanhin säilynyt sukelluspuku. Sen lahjoitti 1860-luvulla museolle kapteeni Johan Leufstadius nuorempi, joka oli hankkinut sen matkoiltaan maailmalla.

Tietoa puvun alkuperästä

Puvun alkuperää on yritetty selvittää tarkemmin siinä kuitenkaan onnistumatta. Arvellaan, että puku olisi valmistettu Suomessa, siihen viittaavat mm. jalkaosien pieksumaiset kärkiosat. Puvun käsineet ovat kuin tyypilliset suomalaiset kintaat.

Raahen museon sukelluspuku on valmistettu vasikannahasta, sen saumat on ommeltu pikilangalla ja tiivistetty piellä. Vedenkestäväksi sukelluspuku on tiivistetty sianihran, tervan ja pien seoksella. Puvun yläosa, huppu, on sisäpuolelta vahvistettu puurimoilla.

Ilma sukeltajalle pumpattiin luultavasti palkeitten avulla joustavilla nahkasukilla yhteen liitettyjen puisten putkien kautta. Hupun yläosassa on oletettavasti ollut läppäventtiili, jonka kautta ilma on tullut sisään ja vastaavasti poistunut selkäputken kautta.

Sukeltaja on pujottautunut sukelluspuvun sisään vatsassa olevasta aukosta, joka suljettiin kiertämällä pitkä aukkonahka vyön ympäri ja vyö kiinnitettiin sukeltajan vyötäisille.

Puvun käyttö

Sukelluspukua käytettiin apuna satamassa laivojen pohjia tarkastettaessa. Sukellusaika jäi lyhyeksi, mutta tuo aika riitti pohjan mahdollisten vaurioiden toteamiseen. Näin säästyttiin laivan kallistukselta tai kuivatelakoinnilta.

Nuori herra

Raahen museon konservaattori teki vuonna 1988 Wanhasta herrasta täydellisen kopion. Konservaattorin työmenetelmät ja materiaalit olivat täysin samat kuin 1700-luvun tekijänkin. Kopion avulla haluttiin todistaa, että sukelluspuvulla on voinut sukeltaa. Pisin Nuorella herralla tehty sukellus kesti 40 minuuttia.

Lähteet: Museon esitteet, museokurssien luentomateriaalit v. 1988 ja v. 2001 - Eija Turunen/Raahen museo

Lisätietoja:
Raahen museon sivuilta

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta