Saloisten kotiseutumuseo Kuvagalleria - 15.8.2002
Kuvat: Maija-Liisa Vierola
Kalastaja Herman Tokolan asuntorakennus siirrettiin museoalueelle v. 1966 Kuljunlahden poukamasta ja entisöitiin. Asuntorakennus kuvaa ahtaissa ja vaatimattomissa oloissa eläneiden kalastajien asunto-oloja vuosisadan vaihteessa.
Museorakennuksiksi Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys sai lahjoituksina Saloisten manttaalikunnalta Arkkukarissa olevan vanhan viljamakasiinin sekä kunnalta viljamakasiinin, lähellä olevan kunnallistalon vanhan jyväaitan, jotka molemmat kunnostettiin museoesineiden säilyttämistä varten. Esinekokoelmissa on viitisensataa erilaista museoesinettä.
|
|
|
|
|
Ammattikalastaja Eera Anttilan kalamaja on siirretty Piehingin Pohjaskarilta v. 1967. Majan lattiapinta-ala on 3 x 3 m. Kalastajat asuivat majassa koko kesän ja hoitivat sieltä käsin sekä siikain pyyntiä että pauhalla käyntiä. |
Suola-aitta on Raahen kaupungin kauppaporvareiden vanha suola-aitta, joka on purjelaivakaudella ollut packhusin rannassa suolavarastona. Museoalueelle se siirrettiin v. 1985. |
Vinttikaivoon kuuluvat puuosat on saatu Erkki Mannisen talosta Piehingistä v. 1967. Tällaiset vinttikaivot olivat hyvin tavallisia ennen vanhaan. |
|
|
|
|
|
Luhtirakennus on saatu Osmo Tammisen |
Saloisten kotiseutumuseon kokoelmissa on mm. piilukirveitä, salvokirveitä, seinänvaramittoja, uurresahoja, vyöhakoja. Huushollin hoitoon tarvittuja esineitä |
Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi. Janne Martinmäki rakensi tämän sisäänlämpiävän savusaunan 1900-luvun alkupuolella. |
|
|
||
|
Saloisten kotiseutumuseo kertoo myös saloistelaisten henkisistä harrastuksista. Kokoelmiin kuuluu Augusta Siniluodon jälkeenjättämä kokoelma hengellistä kirjallisuutta. |
Anttilan Eeran ja Levonin Marian rakkaustarina
Nuoruudessaan Eera rakastui Mutalan tilan haltijan, merikapteeni C. A. Levonin tyttäreen, Mariaan. Eeralla, joka tosin oli hauskannäköinen, reipas ja rehti nuorukainen, mutta joka oli kouluakäymätön ja köyhä kalastaja, oli vaikeuksia saada sivistyneen porvariperheen tytär vaimokseen, mutta lopulta hän onnistui - ja meni naimisiin Marian kanssa 1880-luvun loppupuolella.
Eera vei nuorikkonsa heti ensimmäisenä yhteisenä kesänään Pohjoiskarin kalamajalle, jossa Maria pohjalaisten kalastajien vaimojen tapaan auttoi miestään silakoiden perkaamisessa ja suolaamisessa sekä verkkojen hoidossa.
Eeran avio-onni ei ollut pitkäaikainen. Jo kahden vuoden kuluttaua Maria kuoli. Sen jälkeen Eera asui yksinään kaikki kesät kalamajassaan. Ennen kuolemaansa hän testamenttasi kalamajan Mutalan merikapteenin pojanpojille.
Tekstit: Saloisten kotiseutumuseon museo-opas. Painettu v. 1990.
Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta