Raahen Raatihuone

Raahen Raatihuone puiston puolelta kuvattuna kesällä 2001

Kuva: Hannu Alt

Raahen kolme raatihuonetta
Raatihuone on Raahen helmi
Raatihuone, kuvagalleria

Raatihuone on alkuaan ollut yksityisasunto ja rakennettu vuonna 1839.

Kun Raahen kaupungin toinen raatihuone paloi suurpalossa v. 1810 (ensimmäinen oli hävitetty satakunta vuotta aiemmin isonvihan aikana), alkoi maistraatti kaupungin asukkaiden kanssa suunnitella uuden raatihuoneen rakentamista. Asia kehittyi kuitenkin hitaasti.

Kun tullinhoitaja Gustav Robert Brunow (synt. 1.3.1799) tarjosi kaupungille Sovionlahden rannalle rakennuttamaansa taloa ostettavaksi raatihuoneeksi, johtikin tämä tarjous sitten hänen kuoltuaan vuonna 1862 talon ostoon perikunnalta. (Brunow oli kirkonkirjojen mukaan muuttanut Raahesta Haminaan 26.1.1860.)

Talo oli silloin vuoraamaton ja sisältäkin mm. salin osalta keskeneräinen. Kaupungin toimesta talo rapattiin paksulla rappauksella, maalattiin valkeaksi ja varustettiin peltikatolla. Myös sisätilat ensimmäisessä kerroksessa laitettiin kuntoon. Sen sijaan toisen kerroksen huonetilat jätettiin keskeneräisiksi.

Kun kaupunki oli käyttänyt taloa n. 100 vuotta, alkoivat hirsilavat, jotka taloa rakennettaessa olivat alunperin upotetut rannalle meriveteen peruskiven alle, nousta pohjaveden yläpuolelle ja ilmaa saadessaan lahota. Tämän vuoksi oli aloitettava perustusten uusiminen, mikä suoritettiin muutaman miehen työryhmällä talvien 1962, 1963 ja 1964 aikana. Samalla poistettiin kellarikerroksesta isot kivikasat uunien alta.

Mutta samanaikaisesti oli lisätilojen tarve ilmaantunut voimakkaana ja tämä sai aikaan muutossuunnitelmien laatimisen koko talossa. Perustusten uusiminen antoi mahdollisuuden rakentaa myöskin kellarikerroksen lämpimäksi tilaksi. Ensimmäisessä kerroksessa suoritettiin väliseinien muutoksia ja toinen kerros suunniteltiin kokonaan uudelleen.

Tämän muutostyön arkkitehtina oli Martti Torvikoski Oulusta. Sisäisiin muutostöihin alettiin jo syksyllä 1963 ja ne valmistuivat syksyllä 1965. Tällöin oli rakennettu uutta lämmintä tilaa kellarikerrokseen 400 m2 ja toiseen kerrokseen 300 m2 ja samalla rakennettu uudet arkistotilat sekä väestönsuojelukeskus.

Äsken mainitussa Raatihuoneen peruskorjauksessa käsiteltiin kakkien sisätilojen pinnat uudelleen ja uusittiin myöskin talon ulkomaalaus professori Esko Järventauksen ohjeitten mukaisesti.

Raahessa nykyinen Raatihuone on siis menestyksellisesti palvellut kaupungin virastokäytössä jo pitkästi toistasataa vuotta, mikä aikamäärä osoittaa talon ostopäätöksen viisaaksi ratkaisuksi.

Raatihuoneen sisustuksessa edustavat istuntosali, jossa istuntonsa pitivät maistraatti ja raastuvanoikeus sekä kaupunginvaltuusto ja nykyään vieläkin kaupunginhallitus ja kaupunginjohtajan virkahuone vanhaa tyyliä kalustoineen ja muine sisustuksineen, kun taas muissa huoneissa on tyyli nykyaikainen.
 

Raatihuoneen remontti v. 2004, pdf-tiedosto
Raatihuoneen avoimet ovet v. 2004, pdf-tiedosto
Juhlasalin taulut, pdf-tiedosto

Merimaalaus

Raatihuoneen salissa on erikoisena nähtävyytenä ruotsalaisen tunnetun merimaalari H. Af Sillén'in merimaalaus, joka esittää Ruotsin sotalaivastoa taisteluharjoituksissa viime vuosisadan lopulla. Tämän taulun voitti raahelainen laivanvarustaja kauppaneuvos Henrik Sovelius Tukholmassa suurissa taidearpajaisissa, missä se oli päävoittona. Ruotsin kuningas Oskar II lähetti edustajansa ilmoittamaan, että hän olisi halukas ostamaan taulun, jolloin Sovelius ilmoitti, ettei hän tarvitse rahaa, mutta että Raahen kaupunki tarvitsee taulun, jonka hän sitten toikin Raahen ja lahjoitti kaupungille.

Mainittu Sillén oli aikaisemmin maalannut kolme tällaista suurta meritaulua, joista yksi oli Bulgarian kuninkaan hovissa, yksi Saksan keisari Wilhelm II:lla ja yksi mainitulla Ruotsin kuninkaalla Oskar II:lla.

Vastapäisellä seinällä on Raahen kirkon alttaritaulun maalaajan Eero Järnefeltin maalaama vuorineuvos Arthur Lagerlöfin muotokuva. Lagerlöf oli lakimies ja toimi Raahen Porvari- ja Kauppakoulun opettajana sekä suurimittaisena sahateollisuuden yrittäjänä samoin kuin aikanaan valtiopäivämiehenä.

RAATIHUONEEN TAULU, JONKA TARINAN VAIN JOTKUT TIETÄVÄT

Raahen tyylikkään Raatihuoneen juhlasalin seinällä on taulu. Siellä on muitakin tauluja, mutta tämän erottaa heti toisista. Se sijaitsee peräseinällä, sinisellä seinällä, syvänpunaisten ja pehmeiden seinänvieruspenkkien yläpuolella.

Tämä taulu on ainakin pari metriä pitemmältä sivultaan niin sanoo silmä. Siinä on näkyvissä kaksi suurikokoista laivaa taisteluharjoituksissa ja kolmas samanlainen taustalla sekä vielä pari pienempää. Detaljeihin kuuluvat lokkiparvi ja laivojen kannella näkyvät miehet. Ruotsin liput liehuvat laivoissa, veden väri on vihreää sitä klassista pullonsävyäkin on aimo annos näkyvissä. Vaalean taivaan sävyt puolestaan ovat lämpimiä.

Komeaa merimaalausta kehystävät kolminkertaiset stukko-ornamentit raameissa, kullanväriset ja jostakin hieman jo lohkeilleetkin. Ja taiteilija? Hän on H. af Sillen. Nimi on luettavissa paitsi maalauksesta itsestään myös kehyksiin kiinnitetystä laatasta. Samasta laatasta on luettavissa myös maalauksen nimi "Stridssjutning". Maalauksessa itsessään on taas tähdellinen päiväys: 1894.

Entä mitä tiedätte H. af Sillenistä? Ettekö mitään? No, ei syytä huoleen. Ei hänestä juuri kukaan muukaan tunnu tietävän tässä maassa. Raahen kaupunginjohtaja Yrjö Reinilä onneksi sentään sekä maisteri Christoffer Ericsson Kansallismuseosta. Raahen Raatihuoneen seinällä olevan maalauksen tarinan tuntee kuitenkin näistä kahdesta vain kaupunginjohtaja Yrjö Reinilä. Hän on kertonut sen varsin monille.

Muutamat taidehistorian tuntijat ja museomiehetkin tietävät Raahen Raatihuoneen suuresta maalauksesta vain tarinan, jonka kertovat kuulleensa kaupunginjohtaja Reinilältä. Ja näin kertoo Raahen kaupunginjohtaja:

"En tarvitse rahaa..."

En tarvitse rahaa, mutta Raahen kaupunki tarvitsee taulun! ovat ylpeät sanat, jotka liittyvät kaupunginjohtaja Reinilän kertoman mukaan suuren maalauksen vaiheisiin. Sanat on lausunut laivanvarustaja Sovelius eli Sovion Heikki, kuten raahelaiset tunsivat tämän henkilön. Laivanvarustaja Soveliuksen, kuten muidenkin raahelaisten kanssakäynti Tukholmaan oli 1800-luvun lopussa varsin vilkasta. Vuonna 1894 laivanvarustaja joutui Tukholmassa käydessään kuninkaallisiin taidearpajaisiin, joissa voitti päävoiton.

Kaupunginjohtaja Reinilän mukaan ei ole tietoa, montako arpaa Sovion Heikki osti, mutta epäillään, että vain yhden, koska laivanvarustaja tunnettiin varsin visuksi vaikkakin hyvin varakkaaksi.

Kun laivanvarustaja Sovelius oli päävoiton voittanut, lähetti silloinen Ruotsin kuningas Oskar II edustajansa ilmoittamaan, että oli halukas ostamaan maalauksen. Syynä tähän oli mahdollisesti se, että af Sillen oli ollut Ruotsin laivastossa upseerina, antautunut sitten merimaalariksi ja kohonnut oman aikansa tunnetuimmaksi, tietää kaupunginjohtaja Reinilä.

Kaupunginjohtaja Reinilän mukaan vastaavankokoisia af Sillenin maalauksia kuin Raahen taulu pitäisi olla vain kolme, joista aikanaan yksi oli juuri Oskar II:n hovissa, yksi Saksan Wilhelm II:n ja yksi Bulgarian silloisessa hovissa. Vaikka kuninkaalla jo yksi af Sillenin suuri maalaus olikin, hän oli arpajaisten päävoitosta erityisen kiinnostunut, koska siinä kuvattiin senaikaisia taisteluharjoituksia.

Tässä tilanteessa Sovelius siis lausui kuninkaan edustajalle nuo elämään jääneet sanansa:

- En tarvitse rahaa, mutta Raahen kaupunki tarvitsee taulun.

Kaupunginjohtaja Reinilän mukaan piti todellakin paikkansa, ettei taulun voittaja tarvinnut rahaa, koska tämän tuloista kerrotaan yhä vieläkin ällistyttäviä tarinoita. Kuitenkin vastausta, jonka kuninkaan edustaja sai, pidettiin majesteettirikoksena. Yhä vieläkin suhtautuvat ruotsalaiset, joita kaupungissa käy ja joille taulun vaiheita selostetaan, hieman kiusaantuneesti Soveliuksen sanoihin.

Maalauksen arvosta kaupunginjohtaja Reinilä sanoo kuulleensa joskus, että olisi väitetty sen olleen arvokkaamman kuin koko Raatihuoneen ennen talon remonttia.

Kaupunginjohtaja Reinilä kertoo, että on annettu ymmärtää, kuinka ruotsalaiset yhä edelleen olisivat kiinnostuneita Raahen omistamasta taulusta, mutta raahelaiset eivät ole halukkaita kaupantekoon.

- Lahjaksihan se on saatukin, kaupunginjohtaja toteaa.

Maalauksen muista vaiheista kaupunginjohtaja Reinilä mainitsee, että se on konservoitu 1940-luvulla, missään näyttelyissä se ei ole koskaan ollut, viime vuosisadan lopusta saakka vain Raatihuoneen seinällä. Maalauksesta ei ole olemassa esimerkiksi postikorttejakaan, joita turistit voisivat ostaa ja tehdä maalausta tunnetuksi kortteja lähettäessään.

Kaupunginjohtaja Reinilä toteaa vielä, että vaikka tarina kertookin vain neljästä suuresta maalauksesta, on käynyt ilmi, että samantyyppinen af Sillen olisi myös Stockholms Enskilda Bankin Wallenbergeilla. Tällainen asia on tullut esille kerran, kun ao. pankin edustaja vieraili Raahessa Rautaruukilla ja tutustui myös Raatihuoneeseen.

"Hyvin pätevä kaveri"

- Hyvin pätevä kaveri! määritteli maisteri Christoffer Ericsson Kansallismuseosta af Sillenin kuullessaan hänen nimensä. Hän tunsi maalarin heti, ei kuitenkaan ollut koskaan kuullutkaan Raahen kaupungin omistamasta taulusta. Kun hän kuuli puhelimessa taulun tarinana ja Soveliuksen sanat, joita on jopa pidetty majesteettirikoksena, hän totesi:

- Ei se mikään majesteettirikos ollut. Soveliushan oli toisen maan kansalainen.

Maisteri Ericssonin mukaan samaan aikaan kuin af Sillen, toimi myös Hägg-niminen merimaalari, myöhemmin amiraali. Af Sillen oli merimaalarina hyvinkin pätevä ja parempi kuin Hägg, jonka maalauksia museot ovat täynnä. Af Sillen maalaa kivasti: Veden läpinäkyvyys, freshi ote ja hän on vapaa kaikille merimaalareille ominaisesta pikkutarkkuudesta.

Yleensä maisteri Ericsson totesi af Sillenillä olevan suuria merimaisemia, joissa nopeat torpedoveneet tulevat tavallisimmin etuvasemmalta. Hänen mielestään af Sillenin maalaukset olivat tavallisesti suuria, mistään pelkästään neljästä suuresta maalauksesta hän ei ollut kuullut päinvastoin. Hän saattoi mainita heti Karlskronan, jossa myös on nimenomaan suurikokoinen af Sillen.

Maisteri Ericsson pahoitteli lisäksi, ettei af Sillenia eikä merimaalareita yleensäkään tunneta Suomen taidehistorian asiantuntijoiden piirissä.

Tiedonjyväsiä

Lehtori Unto Immonen Raahesta pystyi vielä pikkuisen täydentämään tietoja, joita Raahessa kerrottiin. Hän mm. totesi, että aikanaan on eräässä aikakauslehdessä ollut tarina samaisesta maalauksesta. Hänkin tunti tarinan niin, että pystyi mainitsemaan tuolloisessa jutussa olleen kaksi virhettä. Myös lehtori Immosen tietojen mukaan af Sillenin suuria merimaalauksia pitäisi olla vain neljä. Hän pystyi täsmentämään myös rahamäärän, jolla kuningas olisi maalauksen aikaan ostanut:

- Jag behäver inte tre tusen kronor...
Kolmesta tuhannesta kruunusta väitetään siis aikanaan puhutun.

Maisteri Bengt von Bonsdorffia Amos Anderssonin Taidemuseosta Helsingistä pidetään ruotsalaisen taiteen asiantuntijana Suomessa. Hänkään ei pystynyt suoralta kädeltä kertomaan af Sillenistä, mutta hänen lähdekirjastonsa kertoi asian mitä nopeimmin. Kirjatietojen mukaan H. af Sillenin etukirjaimet olivat Herman Gustav. Hän oli syntynyt 1857 ja tehnyt itsemurhan 1908. Taiteilija oli tukholmalainen komentajakapteeni ja paitsi merimaalari myös piirtäjä. Vasta 30-vuotiaana vuonna 1887 hän sai tilaisuuden ryhtyä vakavasti maalaamaan.

- Tämä on nyt hieman unohdettu sukupolvi tämä vuosisadan lopun mutta kyllä tämä Sillen oli minullekin ... tunnusti maisteri von Bonsdorff.

Oululaisista taidehistorian tuntijoista ja museomiehistä yksi totesi: Tiedän vain sen, mitä olen Reinilän juttuja kuunnellut.
Ja toinen sanoi: En ole ikinä kuullutkaan.

Samuli Paulaharju kertoo teoksessaan Vanha Raahe melko vähän Raatihuoneen isosta maalauksesta. Hän sivuuttaa sen Patruuneita ja porvareita -nimisessä luvussa vain yhdellä virkkeellä kertoessaan "Heikku-patruunista" lähes 90-vuotiaaksi eläneestä vanhasta pojasta. Itaraksi Paulaharju kertoo monien Heikki Soveliusta moittineen, mutta Paulaharju saa kuitenkin itse aiheen todeta:

- Mutta Raahen rautatietä varten Heikki lahjoitti 200.000 markkaa, että "hänkin saa vielä nähdä rautatien kotikaupunkinsa laialla". Raatihuoneelle hän antoi Tukholman arpajaisista voittamansa komean merimaiseman, josta itse Ruotsin kuningas olisi maksanut 3.000 kruunua.

Juhlasalin seinällä on suurlahjoittajien Lars Fredrik (1835-1889) Leufstadiuksen (Smk 400.000 v. 1889) ja vuorineuvos Arthur (1860-1930) Lagerlöfin (Smk 1.000.000 v. 1920) kuvat, jälkimmäinen prof. Eero Järnefeltin v. 1921 maalaama sekä Yrjö Reinilän muotokuva, jonka on maalannut Niilo Hyttinen v. 1979.

Kaupunginjohtajan sihteerin Ritva Westmanin oppaille antama moniste vieraillessamme Raatihuoneessa kesällä 2001

Raahen kolome komiaa Raatihuonetta - Räntätty raaheksi
Raahen kolme raatihuonetta

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta