Sana raatihuone on alkujaan germaaninen lainasana (< ruots. rådhus) ja on tarkoittanut paikkaa, jossa kaupungin edustajat eli raatimiehet ovat kokoontuneet tekemään kaupunkia koskevia päätöksiä ja jakamaan oikeutta. Raahen kaksi ensimmäistä raatihuonetta ovat sijainneet Myhrbergin puiston itäpuolella kohdassa, missä Heikku Sovion talo sijaitsee (Brahenkatu 2). Ensimmäinen raatihuone rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen 1650-luvulla, ja se koki hävityksen Pohjan sodan aikana ( 1700-1721), jolloin Raahe oli monta vuotta venäläismiehityksen alainen. Miehityksen jälkeen rakennettu raatihuone tuhoutui Raahen kaupunki-ilmettä merkittävästi muuttaneessa suurpalossa vuonna 1810.

Kaupunki ilman raatihuonetta

Raahen kaupunki oli ilman omaa raatihuonetta useamman vuosikymmenen. Palon jälkeen tehty uusi asemakaava oli siirtänyt kaupungin hallinnollisen ja taloudellisen elämän painopisteen Isolletorille, joka tunnetaan nykyisin Pekkatorina. Kaupungin merkkihenkilöt ja varakaat laivanvarustajat halusivat rakentaa talonsa uuden renessanssityylisen umpitorin ympärille, ja yhteen kulmaukseen, jossa sijaitsee nyk. Oppitukka, oli varattu paikka Raahen uudelle raatihuoneelle. Kaupungin jälleenrakentaminen vaati kuitenkin veronsa, eikä uutta raatihuonetta saatu rakennettua kyseiselle tontille, joka rakentamattomana muistutti kaupungin poikkeustilasta 50 vuotta. Ratkaisu ongelmaan tuli vuonna 1862, kun kaupungin edesmenneen tullinhoitajan Gustav Brunowin perikunta halusi myydä Rantakadun varrella sijaitsevan komean kaupunkitalon. Kaupungin hallinnollisen elämän keskuspaikka siirtyi näin keskustorin ulkopuolelle.

Porvariskodista kaupungin raatihuoneeksi

Brunowin 1830-luvun alkupuolella ostama tontti rajoittui tuolloin etelälaidaltaan Sovionlahteen. Vähitellen alueen noustessa merestä alankokohdat täytettiin risukasoilla ja maalla, ja näillä sijoilla on nykyinen Raatihuoneenpuisto.

Brunowin talo valmistui vuonna 1839 asuttavaan kuntoon. Tässä vaiheessa käytössä oli kahdeksan huonetta talon kaikkiaan 25 huoneesta. Talon oli suunnitellut Anders Fredrik Granstedt, joka oli ollut Carl Ludwig Engelin oppilaana. Myös Brunowin talossa on nähtävissä empiretyylin muotokieli, johon kuuluvat antiikin rakennustaiteen tunnuspiirteet mm. päätykolmiot ja tinkimätön symmetrisyys. Talo oli tosin ostohetkellä vuonna 1862 vuoraamaton ja keskeneräinen. Kaupunki peitätti hirsiseinät kalkkirappauksella, maalautti ne valkoiseksi ja varusti katon peltikatteella. Ensimmäisen kerroksen sisätilat laitettiin kuntoon, mutta toinen kerros jäi keskeneräiseksi.

Perusteellista korjaamista

Raahen Raatihuone on kokenut olemassaolonsa aikana lukuisia remontteja. Merkittäviä remontteja on tehty mm. kaupungin 300-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1949, jolloin rakennuksen sisä- ja ulkopintoihin tehtiin perusteellisia korjauksia.

Vuonna 1962 kun kaupunki oli käyttänyt taloa sata vuotta, oli pakko ryhtyä uusimaan rakennuksen perustaa. Talo oli aikoinaan perustettu mereen upotettujen hirsilavojen päälle, ja maannousemuksen myötä nämä hirret olivat ilmaa saatuaan alkaneet lahota. Vanhat porakivet ja lahonneet tukkilavat poistettiin kuuden metrin pätkissä ja tilalle valettiin betoniperustus. Päälle ladottiin hakatut kivet, joiden päällä talo seisoo tänäkin päivänä. Tässä remontissa saatiin käyttöön talon kellaritiloista 400 m2 lämmintä tilaa ja toisesta kerroksesta 300 m2. Ulkopinta saa punertavan värin. Oululainen arkkitehti Martti Torvikoski oli peruskorjauksen suunnittelija ja töitä johti raahelainen rakennusmestari Hugo Sorsa.

Entistä ehompi raatihuone ja salin kuuluisa taulu

Viimeisin, talonsuunnitteluarkkitehti Yegezu Wondafrashin johdolla tehty suuri remontti saatiin päätökseen vuonna 2004, ja sinä aikana virkamiehet olivat evakossa Pattijoella.

Yleisölle avautuu silmiä hivelevä näky rakennuksen juhlasalissa. Kuninkaallisen punaisen seinätapetin väri toistuu salin kaluston ja ikkunoiden verhoilussa. Huomio kiinnittyy huoneen pohjoisseinällä riippuvaan suurikokoiseen merimaisemaan. Aihe on sotainen, ja kuvaa taistelulaivojen yhteenotoa vaahtoavalla merellä. Tämä ruotsalaisen Herman af Sillénin (1857-1908) vuonna 1894 maalama teos on nimeltään ”Stridsskjutning” (taisteluammunta). Vieraille saatetaan kertoa taulun hankintaan liittyvä tarina, jonka mukaan raahelainen laivanvarustaja Henrik Sovelius oli Tukholmassa käydessään voittanut kuninkaallisista arpajaisista taulun, jonka itse Ruotsin kuningas olisi halunnut ostaa itselleen. Tähän tarjoukseen rikas Sovelius oli tokaissut: ”Jag behöver inte tre tusen kronor, men Brahestad behöver en tavla!” (minä en tarvitse kolmea tuhatta kruunua, mutta Raahe tarvitsee taulun) Sitten hän rahtautti parimetrisen taulun Suomeen ja lahjoitti sen kotikaupungilleen Raahelle.

Juhlasalin taulut, pdf-tiedosto

Liki 170-vuotisen historiansa aikana entinen porvariskoti on muuttunut uusinta tekniikkaa sisältäväksi virkataloksi. Kun aikoinaan kaikki kunnallisiin asioihin liittyneet toimialat löytyivät saman katon alta, nykyisistä hallintokunnista vain keskushallinto mahtuu Raatihuoneen tiloihin. Kaupunginjohtajan, kaupunginsihteerin, kehittämis- ja projektipäälliköiden työhuoneet ovat perinteikkäässä rakennuksessa. Lisäksi kirjaamon, arkistoinnin, tiedotuksen, puhelinvaihteen, monistamon ja postituksen tilat löytyvät Raatihuoneelta. Raatihuoneen salissa kokoontuu nykyisin enää kaupunginhallitus, mutta aikoinaan se toimi myös kaupunginvaltuuston ( nykyisin Kauppaporvarin tiloissa), maistraatin ja raastuvanoikeuden istuntosalina.

Faktaa

• 1834 tullinhoitaja Gustav Brunow tulee Raaheen ja ostaa tontin Rantakadun varrelta
• 1839 Arkkitehti A.F. Grandstedtin suunnittelema talo ( kooltaan 34 m x 15 m) valmistuu
• 1862 Raahen kaupunki ostaa talon 2500 ruplalla Brunowin perikunnalta
• 1940 Sisäänkäynnit siirretään pihan puolelta rakennuksen päätyihin
• 1962-64 Talon perustusten uusiminen, kellaritilojen ja toisen kerroksen käyttöönotto
• 1990 Sähköjärjestelmien täydentäminen ATK:n tulon vuoksi
• 1998 Suuren peruskorjauksen aloittaminen: mm. sisäänkäynnit muutetaan takaisin alkuperäisille paikoille sisäpihan puolelle
• 2004 Peruskorjaus on valmis ja rakennus palaa keskushallinnon käyttöön. Kerrosala on 1368 m2. Kuistien ja erkkereiden yhteenlaskettu pinta-ala on 118m2

Lähteet: Raahen tienoon historia II ja III, Raatihuoneen remontti v. 2004, pdf-tiedosto, Raatihuoneen avoimet ovet v. 2004, pdf-tiedosto, Raahen Raatihuone

Juttu on julkaistu PookiSanomissa 3.7.2008.

Raatihuone, kuvagalleria
Raahen kolme raatihuoneta
Raahen kolome komiaa raatihuoneta - Raaheksi räntätty juttu Raahen raatihuoneiden historiasta

Hanna-Leena Mattila

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta