Raahen kaupungin vaakuna

Kaupunki sai perustamiskirjansa joulukuun 5 päivänä 1649, jolloin nimeksi tuli Saloisten kaupunki.

Kreivi Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä harrasti kiinteästi kaupungin asioiden kehittämistä pitäen alusta alkaen tätä kaupunkia suuressa määrin omana kaupunkinaan.

Niinpä hän vuonna 1651 käsikirjeellään määräsi kaupungille sinetin, jossa oli "taltutettu ratsu; toisella puolella meri, toisella satamapaikka". Tähän sinettiin oli otettu aiheita Brahe-suvun vaakunasta, mutta samalla sinetin johtoajatus kuvasti kaupungin perustamistarkoitusta toimia Pietari Brahen läänityksen, Kajaanin vapaaherrakunnan satamapaikkana maailman merille.

Pietari Brahen saatua kaupunginkin alueen läänitykseen, hän vuonna 1652 muutti kaupungin nimen ja antoi sille sukunsa mukaisesti nimen Brahestad, jonka kaupungin suomenkieliset asukkaat muunsivat nimeksi Raahe.

Kaupungin sinetti sai sitten useampiakin muunnelmia, mutta johto­ajatus kuitenkin säilyi ja sen pohjalta laadittiin myöskin epävirallisia vaakunapiirroksia. Kuitenkin oli tarpeen kiteyttää näistä muunnelmista ja alkuperäistä johtoajatusta edelleen noudattaen vaakuna viralliseen muotoon. Taiteilija Olof Eriksson sai tämän tehtävän vuonna 1963 ja vaakuna vahvistettiin virallisesti saman vuoden syksyllä.

Tämä vaakuna, joka siis perustui kaupungin luojan Pietari Brahen nimikkokaupungilleen antamaan sinettiin ja kuvastaa silloin suunniteltua kaupungin päätarkoitusta, on edelleen nykyistäkin aikaa ajatellen aiheeltaan täysin ajankohtainen ja paikkansa pitävä.

Historia kertaa itseään, raahelaiset näkevät edelleenkin kaupunkinsa tulevaisuuden avaimen merellisissä yhteyksissä, jotka ovat olleet tärkeänä tekijänä kaupungin paraikaa siirtyessä voimakkaaseen teollisuuskauteen.

Ehdotus Raahen kaupungin vaakunaksi

Vaakunaselitys

Punaisessa kentässä alaisen aaltokoroisen hopeatyviön, josta nousee kultainen kummeli (merimerkki), yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuva haarniskoitu ratsumies, jolla oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi, kaikki muu hopeaa paitsi kypärän kruunu ja silmikko sekä viiri, suitset, satulaloimi ja kannukset kultaa.

Aihe perustuu vaakunan perinteelliseen kuvaamistapaan (vuoden 1673 sinettiin) paitsi sitä, että mehiläispesä ja vihreä maa ovat jätetty pois. Niiden sijalla ovat meri ja kummeli tarkoituksella saattaa vaakuna paremmin sen hengen mukaiseksi, jonka kaupungin perustaja, kreivi Pietari Brahe kirjeessään 2.3.1651 Salon (sittemmin Raahen) kaupungin sinetille määritteli "... med hamn på ena sidan och havet på den andra." Meri ja kummeli viittaisivat muutenkin kaupungin asemaan satamapaikkana.

Sisäasiainministeriö on tänä päivänä vahvistanut Raahen kaupunginvaltuuston päätöksen 24 päivältä huhtikuuta 1963, jolla kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Raahen kaupungille tämän vaakunan näin kuuluvan vaakunanselityksen mukaisena:

Punaisessa kentässä alaisen aaltokoroisen hopeatyviön, josta nousee kultainen kummeli (merimerkki), yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuva haarniskoitu ratsumies, jolla oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi, kaikki muu hopeaa paitsi kypärän kruunu ja silmikko sekä viiri, suitset, satulaloimi ja kannukset kultaa.

Helsingissä, sisäasiainministeriössä 24 päivänä syyskuuta 1963.
Viran puolesta: Vt. vanhempi hallitussihteeri Kaarlo Tetri.

Lähde: Opaskurssien luentomateriaalit vuosien varrelta

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta