Pertti Swanljung on asunut koko ikänsä Brahenkadulla. Aito ja alkuperäisessä asussaan säilytetty umpipiha suo aikamatkaan sopivan ympäristön.

Swanljungin pihapiirin historia alkaa Raahen palon (v. 1810) jälkeen. Asemakaava ulottui ennen paloa Reiponkatuun saakka. Tulipalon jälkeen keskelle kaupunkia avattiin uusi tori, nyk. Pekkatori. Kaupunkia laajennettiin itään ja etelään.

Kauppias Daniel Jurvelius muutti Oulusta Raaheen. Hän rakennutti talon vuoden 1815 tienoilla Gusfaf Odenwallin kaavoittamalle uudelle alueelle Stora gatanille. Hirret tuotiin Iistä valmiiksi salvettuina.

Tontille kohosi päärakennuksen lisäksi väentupa ja piharakennuksia, jotka muodostivat ajalle tyypillisen umpipihan. Kauppapuoti oli talon päädyssä. Ulko-oven paikan voi havaita vieläkin ulkolaudoituksesta. Päärakennuksen ja väentuvan väliin rakennettiin huoneita 1900-luvun alussa. Talossa on nyt kolme asuntoa, yhteensä 15 huonetta.

Komea makasiini kellareineen täyttyi kauppatavaroista kesän aikana, kun purjelaivat toivat esimerkiksi suolaa ja kahvia. Nyt se kätkee sisäänsä lämpökeskuksen.

Vuoden 1830 tienoilla talo vaihtoi omistajaa. Sen osti Skellefteåsta Raaheen muuttanut nahkurimestari Karl Stenman. Takapihalla voi vieläkin nähdä parkkisammioiden paikat.

Stenmanin Matilda-tytär peri talon. Hän avioitui Albert Luoman kanssa. Luoma oli muuttanut Raaheen saatuaan täältä pormestarin viran. Talo tuli myyntiin, kun Luoma pääsi Turun hovioikeuden asessoriksi ja perhe muutti pois Raahesta.

Swanljungin suvun tarina Raahessa alkaa vuodesta 1828, jolloin Carl Gustav (1797-1855) tuli tänne notaariksi ja osti talon Kirkkokadulta. Hän solmi avioliiton Catharina Friemanin kanssa. He saivat seitsemän lasta, joista neljäs oli Carl August. Pojasta tuli merikapteeni. Hän avioitui Sofia Montinin kanssa. Pariskunnalle syntyi yhdeksän poikaa.

Yksi pojista, Pertin isoisä, John Swanljung (1872-1951) osti tämän talon 10.5.1909. – Keväällä kaupasta tulee kuluneeksi sata vuotta, Pertti toteaa.

Pertti kertoo, että isoisä opiskeli eläinlääkäriksi Tanskassa. Pojan kummisetä, varakas poikamies, Ivar Frieman rahoitti opinnot. Aluksi isoisä toimi piirieläinlääkärinä Ylivieskassa mutta sai sitten omasta pyynnöstään siirron Raaheen.

Lapseton pariskunta otti kasvattilapseksi orvoksi jääneen Gertrudin (1918-2004) Munsalasta. Tytön äiti oli kuollut espanjantautiin 14 päivää synnytyksen jälkeen. Näin oli Pertin tuleva äiti saapunut Raaheen ja tälle tontille.

Guy Swanljung (1911-1983) ahersi laivanselvittäjänä O. Swanljungin (Ossin isoisä) liikkeessä, joka toimi naapuritontilla. Lempi leimahti ja nuoret kävivät papin aamenilla. Perheeseen syntyi neljä lasta. Kun puutavaran vienti tyrehtyi, ajautuivat vientiteollisuus sekä laivanselvittäjät vaikeuksiin1950-luvulla.

Guy perusti valokuvaamon. Monet raahelaiset muistavat hänet koulukuvista. Kerran Yhteislyseon rehtori Aimo Vuola oli aikonut tilata luokkakuvat turkulaiselta valokuvaajalta. – Näin hyviä kuvia sieltä saa, rehtori oli kehunut ja näyttänyt yhtä kuvaa Guylle. – Sehän on minun ottama kuva, oli isä kommentoinut. – Hän sai jälleen ottaa luokkakuvat, nauraa Pertti, joka ahersi usein isän apupoikana ja kuskasi kameroita.

Pertti viettää eläkepäiviä ahkeroituaan 25 vuotta Raahe Oy:n ja Kone Oy:n palveluksessa sekä 11 vuotta Ollinsaaren koulun vahtimestarina. Iso talo pihoineen vaatii jatkuvaa huolenpitoa, joten vapaa-ajan ongelmia ei ole.

- Taloa on kunnostettu pala palalta. Itse on tehty paljon, hän selvittää. Isä opetti hänelle nikkarointitaitoja. Hän harmittelee, ettei vanhan talon korjaamiseen ole ollut saatavissa halpakorkoista Arava-lainaa.

Swanljungin talon huonejako on säilytetty alkuperäisenä. Monet huonekalut ovat isoisän peruja. Eteisessä seisoo kello vuodelta 1846. Sen isoisä osti aikoinaan Pyhäjoelta Eilon talosta. – Hänellä oli tarkoitus lahjoittaa kello museoon mutta ei sitten raskinutkaan luopua siitä, Pertti tietää kertoa.

Olohuoneessa raksuttaa kellomestari Ekin, tekemä kello. Samuli Paulaharju kirjoittaa, että Saloisten kirkonkylän Hiitolassa eli kuulu "Hiitolan mestari", vanha Matti Ek, joka piti huolen Raahen aikatauluista.

Pertti on entisöinyt kustavilaisen kaluston ja monia muita huonekaluja. – Nuo tuolit ovat kuuluneet piirilääkäri Ehrstömille, tuossa on Ivar Friemanin sifonieeri, hän luettelee.

Vanhan vaaliminen on Pertille elämäntapa. Ns. Pattijoen tulliin hän esittää nopeusrajoitusta ja kylttiä, jossa lukisi: ”Saavut vanhaan kaupunkiin!”. – Raskas liikenne porhaltaa Brahenkatua niin, että talo tärisee, hän valittaa. Pekkatorin alennustila surettaa Puu-Raahen ystävää.

Brahenkatu 21, faktaa

• 1815 tienoilla kauppias Daniel Jurvelius rakennutti talon
• 1830 tienoilla nahkurimestari Karl Stenman osti talon
• 1909 John Swanljung (Pertin isoisä) osti talon
• 1935 Guy Swanljung muutti Raaheen
• 1956 Vesijohdot
• 1967 Keskuslämmitys
• 1979 Peltikatto
• 1999 Swanljungit saivat Oulun lääninhallitukselta Viisikanta-mitalin alkuperäisessä asussa säilytetystä pihapiiristä

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 25.10.2008.

Kirsti Vähäkangas

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta