Urheilutalo Raahela

Urheilutalo Raahela palvelee pääasiassa voimailulajien harrastajia

Kuva: Mikko Heikkilä

Palokunnantalo

Vuonna 1859 maistraatti järjesti kaupunkiin pakollisen palokunnan, johon kaikkien kaupungin miesten oli kuuluttava ja osittain naistenkin, sillä suurin osa kaupungin miehistä oli merillä. Palopäällikkönä toimi viskaali.

Palokunnan tehtäviin kuului palovartiointi. Vartiopaikkana oli ruiskuhuone ja kirkontorni. Yön aikana oli miesten partioitava kaduilla.

Vuonna 1908 heinäkuun 23 päivänä klo 10.45 ip. annettiin palomerkkejä. Kaupungin kirkko oli syttynyt palamaan. Tässä suurpalossa osoittautui kaupungin yleisen palokunnan johto avuttomaksi ja sammutusvälineet riittämättömiksi. Tapahtuma antoi sysäyksen vapaaehtoisen palokunnan syntymiselle.

Heinäkuun 28 päivänä oli Raahen V.P.K:n perustamiskokous raatihuoneessa, jonne oli kokoontunut noin sata miestä. Palokuntalaiset jaettiin eri osastoihin ja valittiin niiden päälliköt.

V.P.K:lla oli kokoontumistilojen puute ja se päätti ryhtyä oman talon rakennuspuuhiin. Vuonna 1909 kaupunki myönsi ilmaisen tontin silloisen Aitakadun varrelta.

Taloa rakennettiin innokkaasti pääosin talkoovoimin 1910-1911. Talkoomiehiä kävi maakunnaskin. Paavolasta, Vihannista, Pattijoelta ja Saloisista kerrotaan käydyn palokunnantalon rakennustalkoissa.

Palokunnantalo valmistui vuonna 1911 ja juhlallisia vihkiäisiä pidettiin 29.1.1912. Ohjelmassa oli mm. vapaavoimisteluesityksiä ja "näytöskappale" sekä juhlapuhe ja musiikkiesityksiä.

VPK:n toiminta jatkui virkeänä ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Innostus laantui 1920-luvulla sammuen vuosikymmenen loppupuolella lähes kokonaan.

Suojeluskunnan talo

VPK möi kiinteistön Suojeluskunnalle vuonna 1929. Suojeluskunnan isännyydessä talo oli vuoteen 1944 saakka. Suojeluskunnat lakkautettiin lailla 3.11.1944 ja 6.11.1944 päivätyllä lahjakirjalla Raahen suojeluskunta lahjoitti talon Raahen kaupungille.

Urheilutalo Raahela

Kaupunginhallituksen päätös 13.6.1949 § 234
Päätettiin Raahen kaupungintalon nimikilpailuun lähetettyjen ehdotusten joukosta valita mainitun talon nimeksi "Raahela" sekä suorittaa sen ehdottajille tasan luvattu 1.000 mk, joka suoritetaan kaupunginhallituksen määrärahoista arvaamattomia tarkoituksia varten.

Talo toimi aluksi kaupungin nuorisotalona. Taloa käytettiin paljon myös kokouksiin, tansseihin, juhliin jne.

Arkkitehti Matti Torvikoski laati vuonna 1961 suunnitelmat Raahelan muuttamiseksi nuoriso- ja urheilutaloksi. Suunnitelmat hyväksyttiin vuonna 1962. Raahela oli ainoa sisäurheiluun soveltuva harjoittelupaikka lähes kahden vuosikymmenen ajan.

Raahela kävi kovin ahtaaksi seurojen määrän ja harjoituskertojen lisääntymisen vuoksi. Asia ratkesi vuonna 1985, jolloin valmistui Raahen kuntainliiton ammattikoulun ja eräiden muiden oppilaitosten yhteinen liikuntahalli Kummattiin.

Raahelan tilat saneerattiin jälleen kerran. Syyskuun alusta v. 1985 on Raahela ollut voimailulajien harjoitus- ja kilpailupaikka.

Raahelan kenttä, perinteikäs pallokenttä, jäi v. 1985 osittain parkkipaikan alle.

Vuosina 2008 ja 2009 tehtiin kattoremonttia.

Lähteet: Muistojulkaisu Raahen 300-vuotisjuhlaan 1949, Juhani Tähjänjoki: Urheilu/liikuntalautakunnan historia 1927-1987, Teuvo Virtanen: Tunne Raahesi, kaupungin arkisto

Sama asia räntättynä raaheksi

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta