Puolustaja-patsas Härkätorilla
Sokeri-Jussi lahjoitti Puolustaja-patsaan
Kuva: Kirsti Vähäkangas
Härkätorin puistoa kaunistaa mikkeliläisen kuvanveistäjän, Johannes Haapasalon (1880-1965), veistämä Puolustaja-patsas. Patsas on valmistunut vuonna 1908. Se kuvaa sortovuosien aikaa: Toinen käsi puolustaa, se on nostettu suojaamaan päätä. Toissa kädessä mies puristaa kivenmurikkaa, jonka hän on valmis viskaamaan kohti hyökkääjää.
Johannes Haapasalon luomiskausi oli erittäin pitkä, liki 60 vuotta. Ensi kerran hänen teoksiaan oli näyttelyssä vuonna 1903. Taiteilijan töitä on saatu ihailla kotimaan näyttelyiden lisäksi ulkomailla, mm. Brysselissä 1912, Tukholmassa 1916, Budapestissa 1935, Milanossa ja Roomassa 1937.
Puolustaja-patsas oli ennen ensimmäistä maailmansotaa näytteillä Belgiassa, jossa Haapasalo opiskeli vuosina 1911-1912. Kun patsasta ei heti näyttelyn jälkeen saatu tuotua Suomeen, se haudattiin Belgiassa hiekkaan, jotta se säilyisi sodan hävityksiltä. Sodan loputtua patsas tuotiin Suomeen. Vuorineuvos Johannes (John) Grundström (1877-1953), jota Raahessa kutsuttiin Sokeri-Jussiksi, osti taideteoksen.
Sokeri-Jussi lahjoitti patsaan Raahen kaupungille. Vuorineuvoksen lahjoitukseen liittyi ehdot, että kaupunki sijoittaa patsaan Härkätorille hänen talojensa kohdalle ja että kaupunki sitoutuu lyhyessä ajassa rakentamaan ja muuttamaan luonnontilassa olleen Härkätorin puistoksi. Grundströmien talot sijaitsivat tontilla, jolle rakennetussa kerrostalossa toimii mm. Moda.
Lehtori Emil Koskinen suunnitteli Härkätorin puiston pohjapiirroksen ja asemakaavan käytävineen. Alue muutettiin puistoksi 1936 – 1938. Patsas paljastettiin v. 1946. Sembramäntyjen ja siperiankuusten ympäröimä patsas oli alastomuudessaan aikanaan sensaatio.
Lisää tietoa aiheesta jutuissa:
Sokeri-Jussi
Härkätorin nurtsikasta kokkoontumispaikka
Lähteet: Raahen Juttuja/Raahen lukion 2 b-luokka/Teuvo Virtanen v. 1987, opaskurssien luentomuistiinpanot, kulttuuripalveluiden patsaskortisto, Aura Kallio: Haastattelu
Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta