Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Potaska oli tärkeä vientitavara purjelaivakaudella

 

Tässä rakennuksessa toimi 1800-luvulla tulli. Raahen oli jonkin aikaa Suomen johtavin merikaupunki 1860-luvulla. Rakennuksessa toimii nykyään Raahen museo

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Potaskan tuotantoa Raahessa

Toinen tärkeä metsänvilja tervan lisäksi, jota maakunta vanhaan aikaan valmisti ja vedätti Raaheen, oli potaska. Suurien koivumetsien maat olivat parhaita potaskamaita. Sekä rantakylissä että kaukana Suomenselän vierteillä, Pyhäjärvellä ja aina Pielavedellä sitä poltettiin ja tuotiin Raaheen.

Kestilän kirkollakin Junkkarin äijä ja Silkonniemen ukko sekä Rasin muori löivät koivua pinoon ja polttivat tuhkaksi, uuttivat tuhkan lipeäksi, keittivät lipeän ruskeaksi potaskaksi, jonka vielä potaskauunissa kalsuneerasivat, polttivat niin, että se tuli taivaankarvaiseksi.

Tynnyreissä vedätettiin potaska Raaheen ja leivisköittäin sitä myytiin. Jotkut isännät saattoivat tuoda kerralla kolmisenkymmentäkin leiviskää, toiset vain kuusi ja kolmekin, joku vain 17-18 naulaa. Vuonna 1850 saatiin potaskaleiviskästä neljä ruplaa, mutta pian se aleni kolmeen, jopa kahteen ja yhteenkin ruplaan.

Kun valtio otti suuret metsät haltuunsa, ei niihin enää kenellä tahansa ollut asiaa.

Lähde: Samuli Paulaharju: Wanha Raahe

 

Potaskan tuotantoa Ruukissa

Ruukin teollisuus saa alkunsa 1600-luvulla

Kreivi Pietari Brahe, Raahen kaupungin perustaja, havaitsi Ruukin hyvät ominaisuudet teollisuustoiminnalle jo 1600-luvulla. Niinpä edistyksellinen kreivi päätti käynnistää potaskatuotannon Ruukissa nykyisen yrityspuiston alueella jo vuonna 1672. Samalle se merkitsi sitä, että Ruukissa käynnistyi teollisuustoiminta ensimmäisenä koko Pohjois-Suomessa.

 

Potaskan historiaa

Lasin ja saippuan valmistukseen tarvittu sooda - potaska - saatiin poltetun puun tuhkasta.

Saippua ja suopa ovat päivittäin käyttämiämme hyödykkeitä, joita emme pohdi sen tarkemmin. Saippuaa ei ole kuitenkaan aina ollut. Myös se on keksintö, luultavasti keskiajalta peräisin oleva. Tuolloin huomattiin, että keittämällä eläinrasvaa tai jotain kasviöljyä tuhkalipeän - jota saadaan lisäämällä vettä puutuhkaan - kera saadaan erinomaista puhdistusainetta.

Saippuanvalmistuksessa käytetään puuta siten sekä keittämiseen että yhden ainesosan, tuhkalipeän valmistukseen. Puuta saattoi kulua suuria määriä, sillä puhdistusaine ei ollut tärkeällä sijalla vain henkilökohtaisessa hygieniassa.

Sitä tarvittiin myös tekstiiliteollisuudessa raakavillan tai valmiin vaatteen puhdistamiseen. Tämä kemianteollisuuden ja tekstiiliteollisuuden välinen kytkentä - saippuanvalmistus - sai erittäin suuren merkityksen 1800-luvulla.

 

Teollinen perinne tärkeää

Ruukin kunnassa teollisuus on aina ollut tärkeällä sijalla ja Ruukille leimaa antava piirre. Teollinen toiminta on ollut monipuolista ja kansainvälistä potaskan tuotannosta lähtien. Tämän päivän teollisuus- ja yritystoiminta Ruukissa on monipuolisempaa ja kansainvälisempää, kuin ehkä koskaan aiemmin.

 

Teollisuuden perustajan muistolaatta

Kreivi Pietari Brahen syntymästä tulee kuluneeksi 18.2.2002 400 vuotta, samoin potaskatehtaan perustamisesta ja ruukkilaisen teollisuuden käynnistämisestä tulee kuluvana vuotena (v. 2002) jo 330 vuotta.

Tätä juhlahetkeä haluaa myös Ruukin kunta muistaa muistolaatalla, joka kuvaa teollisen toiminnan käynnistymistä Ruukissa vuonna 1672. Muistolaatta on tarkoitus sijoittaa yrityspuiston yhteydessä olevaan Kreivinsaareen. Muistolaatta tullaan paljastamaan kotiseutupäivien yhteydessä heinäkuussa v. 2002.

Lähde: Ruukin kunnanhallituksen pöytäkirja 18.2.2002

 

Muita potaskan käyttötapoja

Rotan myrkkynä

Täydellinen syöpäläiskirja, kohta 176: Potaska-lipiässä keitettyjä saksan-pähkinän sydämiä tarjot rotille syötäwäksi. Tätä ahneesti syöwät, mutta hengensä takaläwestä heittäwät.

 

Lähde: Täydellinen syöpäläiskirja Juhani Hinkkasen kotisivulla

 

Mausteena leivonnaisissa

Riikolan Rauman piparit

800 gr fariinisokeria
300 gr voita
4 kananmunaa
2 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl muskottikukkaa
8 tippaa sitruunaöljyä
40 gr mantelia
200 gr korppujauhoja
1200 gr vehnäjauhoja
4 dl kermaa
10 gr hirvensarvensuolaa
10 gr potaskaa
20 gr soodaa

Vatkaa voi ja fariinisokeri ja lisää sitten munat. Tämän jälkeen taikinaan laitetaan mausteet ja seuraavaksi mantelit, korppujauhot sekä vehnäjauhot. Lopuksi laitetaan 1 dl kermaa kolmeen astiaan, joihin liotetaan erikseen sooda, potaska ja hirvensarvensuola. Nämä ja loppu kerma lisätään sitten taikinaan. Taikina saa kohota hetken ja vanhan perimätiedon mukaan siitä pitää pyöritellä pikkuleipiä niin että kerralla tehdään kaksi kämmenten välissä. Potaskaa ja hirvensarvensuolaa saa apteekista.

 

Kasviväreillä värjättäessä lisäaineena

... Potaskalla jälkikäsitellyt keltaiset langat muuttuvat punertaviksi ja punaisten väri syvenee. Potaskaa sekoitetaan korkeintaan 10 % langan painosta haaleaan veteen. Joskus potaskan (2-4 g/1l) lisääminen värjäyspataan neutraloi happamen liemen ja väriaine pääsee reagoimaan kuidun kanssa. Potaska ei sovi käytettäväksi, jos puretusaineena on ollut tina, rauta tai kupari. Pesusoodaa eli natriumkarbonaattia voidaan käyttää potaskan tavoin. On huomattava, että se on potaskaa vahvempi emäs.

 

Lähde: Kaarina Kanervan kotisivut

 

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta