Kun kävelee pitkin vanhan Raahen katuja ja katselee niiden varrella olevien talojen ikkunoita, näkee koiraparin olevan varsin monen niistä koristeena. Hellyttävän näköiset koirat katsovat ikkunasta ulos kaipailevan näköisesti, mutta näkeepä välillä koirien olevan kääntyneenä myös taloon sisälle päin. Puu-Raahen asukkaat tietävät mistä on kyse, joten kerrottakoon koirien tarina myös muille.

Raahe-koirista menestystuote

Valtaosa raahelaisten kotien posliinikoirista on uudistuotantoa, jonka raahelainen posliinitaiteilija Kirsti Niemelä käynnisti neljännesvuosisata sitten. Hän halusi Cortenkadulla sijaitsevan Porsliina –nimisen yrityksensä myyntivaltiksi tuotteen, jota ei olisi muilla. Idea muotoutui posliinikoiriksi, joita ensi alkuun valoivat Eeva-Liisa ja Susanna Nissinen, mutta jo useamman vuoden ajan taiteilijalla itsellään on ollut käytössään kaikki työhön tarvittavat välineet.

Taiteilija Niemelän tuotekehittelyn pohjana ovat olleet merimiesten matkatuliaisina tuomat posliinikoirat. Vaikka suomalaiset merimiehet toivat tuomisinaan runsaasti juuri näitä esineitä, on Niemelän tuotannon myötä niistä tullut raahelainen erikoisuus. Koirat mielletään osaksi raahelaista merimenneisyyttä, aikaa, jolloin Raahen miehet ja pojat seilasivat seitsemällä merellä ja toivat tuulahduksen maailman ihmeistä pikkuiseen Raaheen. Nykyraahelaiset kunnioittavat merellistä menneisyyttään koristamalla kotinsa samoilla esineillä kuin entisajan asukkaat ja haluavat viedä niitä myös muualle Raahesta kertovina tuliaisina. Raahe-koirat ovatkin olleet menestyksekäs lahjaidea.

Niemelä valmistaa koiria kolmea eri kokoa. Ne ovat perusväritykseltään valkoisia tai hiukan kellertäviä, ja pintaa koristavat kuparin väriset läikät. Raahe-koirat ovat esittelykelpoisia molemmilta puolilta eivätkä edusta mitään tiettyä koirarotua kuten niiden englantilaiset esikuvansa, Staffordshiren koirat, koska koirien ei ole tarkoitus olla niiden kopioita.

Alkuperäiset posliinikoirat

Staffordshiren koirien nimi tulee niiden englantilaisen valmistusalueen mukaan. Staffordshiren koirien mallina oli Englannin pitkäaikaisen hallitsijan, kuningatar Viktorian ( 1819-1901) lempikoirarotu eli Cavalier King Charles -spanieli. Tavallisesti Staffordshiren koirat olivat väritykseltään valkopohjaisia, joissa oli ruskeita tai mustia läikkiä. Kaulassa niillä oli kultainen panta. Koiria valmistettiin pienistä 6-7-senttisistä minikoristeista kookkaisiin 70-80-senttisiin patsaisiin. Staffordshiren koirien selkäpuoli oli koristelematon ja litteä, sillä nämä esineet oli tarkoitettu etupuolelta tarkasteltaviksi.

Myös Stafforshiren koirille löytyy esikuva ja niinkin kaukaa kuin Kiinasta, sillä Itä-Intian komppanioiden mukana kiinalaiset Fo-koirat matkasivat Eurooppaan porvaris-ja aateliskotien koristeiksi. Staffordshiren koirat puolestaan levisivät merimiesten mukana ympäri maailmaa. Suosittuja Staffordshiren koiria valmistetaan edelleenkin saman näköisenä, joten joskus koirien ikää on vaikea määritellä.

Staffordshiren koirat Raahessa

Merimiesten palkat eivät riittäneet kovin hienoihin esineisiin, joten he toivat tuliaisina lähinnä teollisesti valmistettuja tavaroita. Päällystön palkka saattoi riittää parempiinkin esineisiin. Englannin ”kultamukien” eli kultakoristeltujen posliinikuppien ja -lautasten, fajanssiruukkujen ja juomalasien lisäksi merimiehet ilahduttivat perheitään erilaisilla kaapinpäällyskoristeilla, joista monet olivat lysterikeramikkaa.

Merimiesten tuomat, alkuperäiset Stafforshiren koirat ovat osa esineistöä, jonka pohjalta Raahen museo perustettiin vuonna 1862. Piirilääkäri C.R.Ehrström vaikutti 1850-70 –luvuilla Raahessa ja hänellä oli suuri huoli siitä, mihin merimiesten maailmalta tuomat esineet joutuvat, kun aika miehistä jättää. Ehrströmin ajatus museosta sai kannatusta, ja Raahen museo voikin ylpeillä sillä, että se on Suomen ensimmäinen yliopistojen ulkopuolinen museo. Toimitilansa museo sai monien vaiheiden jälkeen kaupungin rannassa sijaitsevasta rakennuksesta, joka toimi alun perin pakkahuoneena ja merimiesten värväyspaikkana, ”herneenottopaikkana”.

Raahen museon kokoelmat sisältää viisi aitoa Staffordshiren koiraa. Amelie Branderin perikunta lahjoitti pienikokoisen koiraparin vuonna 1934, ja se on näytillä museon yläkerran ”kuriositeetti-osastolla”, jossa on monenlaisia eksoottisia ja erikoisia esineitä. Alakerrassa on merimiehen kotia esittävä vaatimaton mutta viehättävä huone, jonka kirjoituspiirongin päällä kököttää yksinäinen, Seppälän perikunnan vuonna 1972 museolle lahjoittama koira, joka tuo ympäristöönsä ripauksen ylellisyyttä. Sen sijaan interöörikodin kahvipöydällä olevien totisen näköisten koirien lahjoittajista ei ole tietoa.

Mitä koirat kertovat

Merimiesten vaimojen vaatimattomien ikkunoidensa kaunistukseksi asettelemille koirille lankesi omanlaisensa merkkikieli: koirien asento viestitti kylän väelle, oliko perheen isä kotona vai ei. Kun koirat katsoivat ikkunasta ulos, oli isäntä pois ja kun tämä oli palannut maailman meriltä, käännettiin koirat katsomaan taloon sisälle päin. Vanhan Raahen nykyisännistä on siis valtaosa poissa, jos tähän merkkikieleen on edelleen luottaminen.

Faktaa

• Raahe-koirat on suunnitellut Kirsti Niemelä, ja niiden esikuvana ovat olleet merimiesten Englannista tuomat Staffordshiren koirat.
• Niemelä lopetti yritystoiminnan vuonna 2009.
• Staffordshiren koiria valmistetaan edelleenkin, ja ne ovat saaneet nimensä valmistusalueensa mukaan.
• Raahen museon kokoelmissa on viisi Staffordshiren koiraa.

Lähteet: Hagelstam W., Toivonen K., Heino E., Antiikkia, antiikkia 2000, Lackman M., Raahen tienoon historia III 1991, Nokela L., Wanhain tawarain sanakirja 1993, Nygård T., Rantatupa H., Toivanen P., Viita O., Raahen tienoon historia II 1995, Paulaharju Samuli, Wanha Raahe uusintapainos 2004, posliinikoirat, Kirsti Niemelän haastattelu

Juttu on julkaistu PookiSanomissa 24.7.2008.

PS: Raahe-koirien valmistus siirtyi vuonna 2010 Raahen Taitopajalle, josta koiria voi ostaa. Lisätietoja: http://www.himmeli.com/raahen-taitopaja - Tieto lisätty 12.2.2014

Hanna-Leena Mattila

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta