Johanin ja Baltzarin opinahjosta valmistuu tietotekniikan taitajia

Raahen Porvari- ja Kauppakoulu

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Elettiin 1800-luvun loppupuolta. Purjelaivaliikenne kukoisti. Vienti veti. Raahelaisten omistamat purjelaivat kuljettivat tavaraa satamasta satamaan ympäri maailmaa. Noina aikoina piskuisessa Raahessa eli monta vaurasta perhettä, Fellmanit oli yksi näistä.

Johan ja Baltzar Fellman

Johan (1781-1870) ja Baltzar (1789-1862) Fellman olivat tunnetun pappissuvun jälkeläisiä. Veljesten isä Jakob Fellman, rovasti Niilo Fellmanin poika, oli muuttanut Raaheen 1700-luvun loppupuolella. Hän oli tullut kauppa-apulaiseksi rikkaalle Baltzar Freitagille ja palveltuaan viisi vuotta päässyt talon vävyksi vuonna 1780. Jakobille ja Marialle syntyi yhdeksän lasta.

Kun Johan Fellman oli saanut rippikoulun käytyä, hänet lähetettiin merille. Ensimmäinen matka suuntautui Englantiin, josta tuli hänen suosikkimaansa. Siellä hän Hullissa kävi kauppakouluakin. Jakob Fellman kuoli vuonna 1803 ja Johan perheen esikoisena joutui ottamaan vastuun koko perheen ylläpidosta. Vuonna 1805 hän suoritti Tukholman merikoulussa perämiehen tutkinnon ja vuonna 1808 merikapteenin tutkinnon. Hän teki porvarivalan ja sai porvarioikeudet Raahessa vuonna 1810 sekä kauppiaanoikeudet vuonna 1836. Johan asettui asumaan Raaheen. Hänen liikekumppanikseen ryhtyi veli Baltzar. Liikkeen johtajana toimi maailmaa nähnyt, selväjärkinen ja mietteliäs Johan. Puhelias ja seuranhaluinen Baltzar oli kuin luotu asiakaspalveluun. ”Johan oli säkkinä ja Baltzar suuna.”

”Viime kuluneen marraskuun 20. päivänä kuolleen veljeni, täkäläisen kauppiaan Baltzar Fellmanin kanssa keskustelimme hänen viimeisinä elinvuosinaan koulun perustamisesta tähän kaupunkiin, ja päätimme, että toisen veljen kuoltua toinen määräisi jonkun omaisuuden, josta saataisiin pääoma korkoa tuottavan, Raahen Porvari- ja Kauppakoulurahastoksi nimitettävän rahaston perustamiseen.” Näillä sanoilla Johan Fellman aloitti lahjakirjansa, jolla hän ilmoitti lahjoittavansa isohkon osuuden 13 eri laivaan. Lahjoituksen arvo tuon ajan Suomen rahassa oli 298,328 mk. Lahjakirjan Johan Fellman luovutti vuonna 1863 Raahen Kauppaseuralle, jonka tehtävänä oli huolehtia, että Fellmanin veljesten tahto toteutuu.

Raahen Porvari- ja Kauppakoulu syntyy

Johan ja Baltzar Fellman halusivat, että koulun nimeksi tulee Raahen Porvari- ja Kauppakoulu. Nimen alkuosa, Porvarikoulu, tarkoitti, että koulun tehtävänä oli antaa oman paikkakunnan pojille hyvä yleissivistys. Kauppakoulu merkitsi, että koulun tuli ohjata oppilaitaan kauppiaan ammattiin ja korkeatasoiseen ammattitaitoon.

Fellmanin testamentissa määrättiin, että koulu tuli perustaa vasta, kun lahjoituksen arvo oli noussut miljoonaan markkaan. Johan Fellman toivoi, että rakennetaan tiilestä koulu ”kaikkine tarpeineen”. Hänen mielessään lienee välkkynyt kuva elävästä elämästä sekä ulkomaisista esikuvista, kun hän määräsi, että opinahjon tulisi olla vapaa ”latinan lukemisesta”. Sen sijaan koulussa tulisi opettaa vieraita kieliä ”ulkomaisten miesten kautta”.

Vuonna 1879 oli asetettu toimikunta selvittämään tulevan koulun organisaatiota. Koulun johtajaksi valittiin maisteri Felix Heikel, joka lähetettiin rahaston kustannuksella tutustumaan vastaaviin oppilaitoksiin Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Hän teki vuonna 1881 kahdeksan kuukautta kestäneen tutustumismatkan, jonka aikana vieraili seitsemässä maassa. Heikel laati koulun ensimmäiset säännöt, jotka senaatti vahvisti 28.6.1882. Koulu vihittiin käyttöön Johan Fellmanin syntymäpäivänä 4.9.1882. Koulun kieleksi tuli ruotsi. Vuonna 1909 opetuskieleksi otettiin suomi.

Suomen ensimmäinen opistotasoinen kauppaoppilaitos valitsi ensimmäiset opettajat vuoden 1882 keväällä. Syksyllä järjestettiin ensimmäiset pääsykokeet, joissa kouluun pyrki 19 oppilasta. Koulussa oli aluksi yksi valmistava ja kaksi kauppaluokkaa. Oppiaineina oli kauppamaantieto, -historia, matematiikka ja kauppalaskento, fysiikka, kemia ja tavaraoppi, kirjanpito ja konttorityöt sekä useita kieliä: ruotsi, suomi, saksa, englanti, venäjä ja ranska.

Oma koulutalo

Väliaikaiset koulutilat hankittiin ostamalla keväällä 1882 tilava talo Fellmanin puiston länsipäästä. Uutta koulutaloa ryhdyttiin rakentamaan arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnitelman mukaan. Rakennus valmistui 22.9.1891. Koulutalosta tuli kerralla niin hyvä, että se kaipasi remonttia vasta vuonna 1919. Koulussa syttyi vuonna 1917 tulipalo, joka turmeli yläkerran. Vuoden 1919 remonttien jälkeen koulu toimi vuosikymmenet Gripenbergin suunnittelemassa rakennuksessa.

Vuosina 1954-1955 koulurakennus liitettiin kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Vanhat uunit purettiin ja tilalle laitettiin keskuslämmitys. Koulua laajennettiin 1950-luvun lopulla rakentamalla lisätilaa koulurakennuksen yhteyteen. Lisärakennus valmistui elokuussa 1960.

Kokonaan erillinen lisärakennus valmistui vuonna 1974. Oppilaitoksen silloinen rehtori Alpo Miettunen lausui vihkiäisjuhlassa puhuessaan muun muassa: ” Syksyllä täysimittaiseen käyttöön otettu toimitalo avaa laitoksemme toiminnan kehittämiselle aivan uudet puitteet ja mahdollisuudet. Laitoksen suunnittelussa on keskeisenä ajatuksena ollut myös oppilaiden viihtyvyys ja vapaa-ajan käyttömahdollisuuksien lisääminen.” Uusin lisärakennus otettiin käyttöön vuonna 1993.

Myös vaikeita aikoja

Koulutalo otettiin vuoden 1918 helmikuussa Raahen suojeluskunnan kasarmiksi, johon sijoitettiin 90 sotilasta. Maaliskuussa, kun valkoinen armeija oli noussut kaupungissa niskanpäälle, rakennuksesta tehtiin lähes 1000 punavangin sotavankila. Suurin osa vangeista viipyi täällä kesäkuun 3. päivään, jolloin lähes 500 lähetettiin pois. Loput vangit lähetettiin pois koulun tiloista elokuussa. Väliaikaiseksi kouluhuoneistoksi järjestettiin koulun johtajan asunto.

Vuonna 1920 koulu joutui pitkän harkinnan jälkeen anomaan valtionapua. Tämän pelättiin olevan vastoin lahjoituskirjan ehtoja, joiden mukaan kauppaseuran tulisi vastustaa kaikkea ”vierasta, asiaankuulumatonta sekaantumista koulun asioihin”. Valtionapu saatiin ja siitä lähtien koulu onkin nauttinut sitä. Kaupunki suhtautui avustamiseen nihkeästi. Kun apua yritettiin ensimmäisen kerran vuonna 1922, kaupunki kieltäytyi sitä antamasta. Lopulta se kuitenkin heltyi ja myönsi vuonna 1924 ensimmäisen kerran avustusta.

Koulun tilat joutuivat sotilaskäyttöön uudelleen vuonna 1944. Koulutyökin päästiin aloittamaan vasta marraskuussa. Kun tilat vapautuivat vihdoin, ne olivat perin huonossa kunnossa. Remonttia varten saatiin valtion avustusta ja lahjoituksia.

125-vuotias koulu juhlii

Mahtaisivat Fellmanin veljekset olla tyytyväisiä, jos tietäisivät kuinka hyvin heidän perustamansa koulu on tehtävänsä hoitanut. Opinahjo kouluttaa monitaitoisia liiketalouden ja tietojenkäsittelyn osaajia 125 vuoden kokemuksella. Uudistetut opetussuunnitelmat ja opetusmenetelmät tuottavat yhteistyökykyisiä ammattilaisia yritysten tarpeisiin.

- Aurinko paistaa aina sinä päivänä, kun oppilaat kunnioittavat koulunsa perustajien Johan ja Baltzar Fellmanin muistoa marssimalla Haaralaan heidän haudalleen, datanomi Vesa-Matti Hyyppä kertoo ja lisää, että koulun serverikoneet on ristitty veljesten mukaan Johaniksi ja Baltzariksi.

Lähteet: Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 100 v. Juhlamatrikkeli vuodelta 1982, Kyllikki Kerkkonen: Opaskurssin opinnäytetyö vuodelta 1997, Samuli Paulaharju: Wanha Raahe, Raahen tienoon historia III.

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 7.4.2007.

Raahen Porvari- ja Kauppakoulun verkkosivut

Kirsti Vähäkangas

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta