Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Mamselli- ja herrainpuku

 

Mamsellipuvun voi ommella itse tai ompeluttaa. Kaavat voi ostaa Raahen museosta

 

Kuva: Ville Vainio

Raahe-seuran aloitteesta alettiin tutkia, olisiko Raahelle mahdollista saada oma kansallispuku. Kansallispuvun sijaan historiasta saatiin ainekset raahelaisiin kansanpukuihin. Ensiksi syntyi mamsellipuku naisille. Mamsellipuku ei siis ole kansallispuku, joten sen tekemiseen ja käyttöön ei tarvitse soveltaa niin tiukkoja sääntöjä kuin kansallispuvun kohdalla eikä sen hankkimin tule välttämättä kovin kalliiksi.

Mamsellipuvussa on kaksi mallia. Juhlavammassa puvussa on hameen lisäksi pitkähihainen jakku, jota voi somistaa erilaisilla kauluksilla ja hihansuupitseillä. Arkisemmassa asussa on hame, paita, liivi ja esiliina. Puvun saa ommella itse valitsemastaan kankaasta, mutta kovin vaaleaa kangasta ei suositella. Ruudullisen tai raidallisen kankaan tulee olla kuosiin kudottua, joten painokankaat eivät tule kyseeseen. Ensimmäiset mamsellipuvut valmistuivat elokuussa 2007 Raahe-opiston tekstiilityön opettajien Helena Holapan ja Pirjo Pajalan toimesta.

Puvun suunnittelussa olivat mukana Raahe-seuran puheenjohtaja Pirkko Utriainen, Helena Holappa, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen rehtori Auli Kananen ja museoamanuenssi Eija Turunen. Suunnitteluvaiheessa tutkittiin vanhoja pukumalleja ja valokuvia. Puvun lähtökohtana on 1800- luvun raahelaismuoti. Puvun kaavoittivat Pirjo Pajala ja Pirjo Ehrola.

Mamsellipuvulle seuraksi esiteltiin huhtikuussa 2008 miehille tarkoitettu raahelainen kotiseutupuku. Puvun suunnittelutyöryhmässä olivat mukana Pirkko Utriainen, Eija Turunen, Helena Holappa sekä Pirjo Pajala. Miesten pukuun kuuluu liivi, paita ja huivi. Liivin malli on otettu vanhasta valokuvasta. Samoin kuin mamsellipuvussa liivikankaan saa itse valita. Paita on puuvillaa tai pellavaa. Asuun ei kuulu vakiohousuja, vaan puvun kanssa käyvät siistit tummat housut. Puku on suunniteltu sellaiseksi, että siinä on mukava ja helppo olla.

Mamselli- ja herrainpukuja voi käyttää kotiseutujuhlissa tai muissa juhlatilanteissa. Puvun voi ommella itse tai teettää ompelijalla. Pukuihin saa ostaa kaavoja Raahen museolta kymmenen euron hintaan. Raahe-opiston ompelukursseilla on jo kahtena lukuvuotena ollut mahdollisuus valmistaa pukuja asiantuntevan opastuksen kera. Raahe-opiston tekstiilityön opettaja Helena Holappa kertoo, että opistossa on valmistettu ainakin kymmenen pukua.

Raahen matkailuoppaat ovat myös ottaneet puvun omakseen ja hankkineet mamsellipuvun tai herrainpuvun. Viime kesän valtakunnallisilla kotiseutupäivillä useilla oppailla nähtiin tämä raahelainen kansanpuku niin juhla- kuin opastustilanteissakin. Oppaat anoivat kotiseutupäiviä silmällä pitäen tukea Raahen kaupungilta pukujen valmistamiseen, mihin saatiinkin suopea vastaus. Kesän aikana raahelaiset ompelijat olivat kiireisiä mamsellipukujen ompelun vuoksi, mutta useat oppaat ompelivat pukunsa myös itse.

Jo alusta alkaen oli selvää, että jokainen opas saa hankkia sellaisen version mamsellipuvusta kuin haluaa. Näin pukua ei mielletä univormuksi. Pukuahan on lupa pitää myös muulloin kuin opastustilanteissa. Toisaalta olisi ollut vaikeaa löytää kaikille mieluinen väri ja malli, kun osa oppaista piti fiinimmästä ja osa kansanomaisesta versiosta.

Mamsellipukujen debyyttiesitys nähtiin valtakunnallisilla kotiseutupäivillä, joiden isäntäkaupunkina Raahe oli. Arvonsa tuntevan näköiset mamsellipukuiset oppaat herättivät suurta ihastusta jo pelkällä olemuksellaan. Moni raahelainen tuli kyselemään puvuista ja oli kiinnostunut hankkimaan sellaisen myös itselleen. Kotiseutupäivien juhlaillallisilla nähtiinkin useampia Raahe-asun teettäneitä henkilöitä. Varsinkin samaan henkeen puetut pariskunnat olivat näyttävän näköisiä tuulahduksia merikaupungin uljailta vuosisadoilta. Toivoa sopii, että raahelaiset ottavat tämän puvun omakseen ja ettei käyttäjäkunnaksi urautuisi vain oppaitten joukkio. Mamselli- ja herrainpuku tarjoaa hienon vaihtoehdon vaikka vanhainpäiväpuvuksi.

Kesäopastusten vakituiseen ohjelmistoon kuuluvat vanhan kaupungin kävelykierrokset saivat uutta hehkua, kun aidossa historiallisessa puutaloidyllissä askellettiin hienon röökynän perässä. Asiantuntevaa Raahe-tietoutta ja jännittäviä tarinoita menneisyydestä oli mukava kuunnella miljööseen sopivan oppaan suusta. Kierrosten elämyksellisyys lisääntyi niin paljon, että hyvällä syyllä voi kysyä, miksei tätä hoksattu jo aikaisemmin. Puku ei ole kuitenkaan käytännöllisimmästä päästä, ja siksi sen käyttö tullee rajautumaan lähinnä edustustilaisuuksiin ja vanhan kaupungin kävelykierroksiin hyvällä säällä.

 

Julkaistu maaliskuussa 2009 Pohjoisen Opas-lehdessä.

 

Hanna-Leena Mattila ja Heli Vainio

 

Takaisin sivulle Tarinoita Raahesta ja raahelaisista