Historiallinen makasiini varastona
Kruununmakasiini valmistui vuonna 1852
Kuva: Kirsti Vähäkangas
”Yksi tupa, kahdeksan saunaa, 52 saunankattolautaa.” Tämä hokema auttaa muistamaan Merikadulla seisovan punatiilisen kruununmakasiinin rakennusvuoden, joka 1852. Pikkupojat ovat sukupolvien ajan kivittäneet vuosilukua tavoitteenaan osua numeron lenkkeihin. Myös makasiinin meren puoleisessa seinässä oleva erreystiili on kivisateesta osansa saanut. Reilut kolme metriä korkealla olevassa erreystiilisessä sanotaan olevan taikaa, koska se on säilynyt ehjänä ahkerasta kivittämisestä huolimatta. Sen ympärillä olevista tiilistä on lohjennut isoja palasia. Erreystiileksi kutsutaan tiiltä, jonka muurari on erehdyksessä muurannut normaalista rytmityksestä poiketen.
Saksalaisen Ernst Bernhard Lohrmannin piirustusten mukaan tiilestä rakennettu kruununmakasiini korvasi aikanaan vanhan puisen makasiinin. Krimin sodan aikana (30.5.1854) englantilaiset olivat vähällä polttaa mainitun puurakennuksen. Vanha merimies Juho Puskala pelasti makasiinin viljoineen. Hän oli rukoillut hyökkääjiä säästämään köyhän kansan viljat. Englantilaiset sammuttivat itse jo sytyttämänsä tulen.
Valtio varastoi viljamakasiiniin viljelijöiltä veroina keräämänsä viljanjyvät, kyseessä ei ollut mikään pahojen päivien viljavarasto. Tässä tehtävässä makasiini palveli vuoteen 1910 saakka.
Kansalaissodan jälkeen vuonna 1919 rakennus siirtyi suojeluskunnalle. Sitä käytettiin kasarmina ja varastona. Järjestön lakkauttamisen jälkeen makasiini siirtyi puolustusvoimille. Rakennus toimi Raahen sotilaspiirin päävarastona sotilaspiirin lakkauttamiseen, vuoteen 1993, saakka.
Raahen kaupunki vuokrasi rakennuksen puolustusvoimilta ja käytti sitä varastona. Makasiiniin on varastoitu museon esineitä. Vuonna 2001 kaupunginvaltuusto teki päätöksen, että Raahen kaupunki ostaa kruununmakasiinin.
Kolmikerroksisen rakennuksen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1300 neliömetriä. Raahen kaupungin budjetissa on tälle vuodelle myönnetty 25.000 euron suunnittelumääräraha. Työryhmä on nimetty laatimaan suunnitelma, jonka pohjalta tehdään hankesuunnitelma. Kruununpuojiin ollaan suunnittelemassa ensisijaisesti museon varasto- ja työtiloja.
Lähteet: Eero Permi: Suomen helemi, Irmeli Marttila: Juttu Rännärin Suvannosta -tiedotuslehdessä 13.12.2005, Raahen Seutu 10.11.1987 (JM), Ilkka Lappalainen: Juttu Kalevassa 1.6.1995, Eija Turunen: Haastattelu
Juttu on julkaistu Raahelaisessa 16.8.2008.
- Kruununmakasiinilla on pitkä historia, pdf-tiedosto/Irmeli Marttila
Kirsti Vähäkangas
Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta