Rakkautta ensi silmäyksellä
Komea talo Reiponkadun ja Koulukadun kulmassa on rakennettu 1800-luvulla. Talossa on kuusi huonetta. Nykyiset omistajat remontoivat taloa kohde kerrallaan.
Kuva: Kirsti Vähäkangas
Vanhan talon remontti valmistuu sitten kun valmistuu - ilman vatupassia. Mikäs hätä tässä on!
Elettiin vuotta 2000. Erkki Krekilä ja Raija-Hellen Heinonen asuivat kerrostalossa ja etsivät uutta asuntoa. Kerrostalossa asuminen ei oikein ollut heidän juttunsa.
Eräältä tuttavaltaan he kuulivat, että Koulukadun ja Reiponkadun kulmassa on vanha talo myynnissä. – Me ajeltiin tästä ohi ja todettiin, että paikkahan on mitä mainioin: rauhallista aluetta ja lähellä palveluita.
Talon omisti äitinsä Helli Kytöahon kanssa Erkki Koivusaari, joka tuli esittelemään taloa pariskunnalle. – Vaimoni ihastui taloon heti, Erkki kertoo ja myöntää, että se taisi olla rakkautta ensi silmäyksellä.
Kellari vangitsee katseita
Komea kellari vangitsee katseen heti portilla. Se oli oman aikansa jääkaappi-pakastin. Kellarin kylmä eteinen toimi pakastimena ja kellari jääkaappina.
Sotavuosina sitä käytettiin pommisuojana. – Meille on kerrottu, että Raahen pommitusten aikana lähinaapurit tulivat tänne suojaan, Erkki huomauttaa. Nykyään se on lähinnä varastona.
– Tästä se remontti alkaa, Raija tuumi ja kiskoi pihalle kokolattiamaton keittiön vieressä olevasta huoneesta kaupantekopäivänä.
Lattioista löytyi useita kerroksia muovi- ja korkkimattoa ja seinistä monta kerrosta tapettia. Nyt seinät on levytetty ja halteksikatot käsitelty. Pinnat ovat saaneet uuden maalin.
Vatupassi on tarpeeton
- Itse tätä remonttia tehdään. Remonttisuunnitelmat valmistuvat työn lomassa, Erkki selostaa. Vatupassi on lähes tarpeeton vanhan talon remontissa. Vain ulko-ovet on tällätty vatupassin kanssa.
Ulkoseinien kunnostus on aloitettu katujen puolelta. Kun ne valmistuvat, on pihanpuolen vuoro. Se onkin sitten hieman isompi juttu.
Talossa on ristikarmi-ikkunat. Ulommaiset pokat irrotetaan, puretaan ja kunnostetaan. Ikkunanpielet rapataan puhtaaksi ja sitten kaikki osat maalataan pellavaöljymaalilla.
Sisäpihan puolella olevat mutterieteiset on rakennettu jälkikäteen mutta rakennusvuosi ei ole tiedossa. Talon nykyisessä isännässä lienee hiven pellepelottoman vikaa, sillä hän puhkaisi postilaatikon taakse seinään aukon. Nyt posti tipahtaa automaattisesti lämpimään eteiseen. – Eipähän tartte lähtä talvella ulkoa niitä hakemaan, hän naurahtaa.
Remonttia pala palalta
Kattoremontin teki rakennusfirma vuosien 2005-2006 vaihteessa. Se oli taloon suunnitelluista remonteista suurin.
Koulukadun puolella oli iso näyteikkuna ja Kemikalio-kampaamo Marjon sisäänkäynti. Nyt tämä osa seinää on entisöity. Ikkuna-aukon siihen teki Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto oppilastyönä ja laudat seinään höyläytettiin mittatilaustyönä Paavolassa.
Kemikaliotilasta tuli tilava oleskeluhuone. Viereinen kampaamotila odottaa vielä vuoroaan. - Se on tarkoitus palauttaa 1800-luvun henkeen. Hirsiseinät ja puulattia kaivetaan esiin ja huoneeseen tehdään kaakeli-/leivinuuni, Erkki suunnittelee.
Keittiö on tilava ja valoisa. Tontin pinta-ala on noin 500 neliötä. Piharakennuksia on aikanaan ollut useita: puuvaja ja aitta/makasiinirakennus sekä huvimajatyylinen puusee. - Sen ”kopio” on tarkoitus rakentaa pihaan jos vain löydetään siihen mallikuva, Erkki paljastaa.
Remonttien valmistumiselle ei varsinaisesti ole aikataulua. - Kunhan eläkepäiviksi saadaan enimmät työt valmiiksi, että voidaan sitten istua kiikkustuolissa joutilaina, Erkki ja Raija-Hellen haaveilevat.
Talon vaiheita, faktaa
- Talo on rakennettu noin vuonna 1840. Ensimmäinen omistaja lienee ollut kauppias.
- Kahdessa Reiponkadun päätykamarissa on asunut semiskoja vuokralla.
- Vuonna 1976 talon ostivat Pentti ja Helli Kytöaho yhdessä Erkki Koivusaaren kanssa. Taloon tehtiin liiketilat Kemikalio-kampaamo Marjolle.
- Erkki Krekilä ja Raija-Hellen Heinonen ostivat talon heinäkuussa 2000.
- Historiatietoja on saatu muiden muassa Jaakko Orkamaalta.
Juttu on julkaistu Raahelaisessa 10.7.2010.
Kirsti Vähäkangas
Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta