Tietoja aluksesta:

• rakennettu: Lappeenrannassa v. 1989
• rakennusmateri: teräs, sisustus: puuta, plyysiä
• pituus: 21,5 m
• leveys: 4,9 m
• syväys: 2,4 m
• uppouma: 38 tonnia
• koneteho: 90 kilowattia
• apukone: 120 hv
• maston korkeus vedenpinnasta: 22,0 m
• purjeet: staysail, forestaysail, fisherman, isopurje, genaakkeri, rullagenoa
• purjepinta-ala: 260 neliömetriä
• varustelu: GPS/DGPS, tutka, loki, kaikuluotain, autopilot, karttaplotteri
• makuutilat: 13 hengelle
• miehitys: päällikkö, perämies, kansimies
• tilat: keittiö, kaksi wc:tä, viisi kahden hengen hyttiä, kapteenin ja perämiehen salonkihytti
• lisäksi: keskuslämmitys
• alus on rakennettu hollantilaisen Henk Lunstroon tekemien piirustusten mukaan
• hankintahinta: noin 283.000 euroa

Raahen Fiian omistaa Raahen Purjelaivasäätiö. Säätiö on perustettu vuonna 1988 ja sen tarkoituksena on tutustuttaa lähinnä Raahen seudun nuorisoa merelliseen elementtiin aluksellaan. Säätiö järjestää nuorisopurjehduksia 14 - 19 -vuotiaille nuorille.

Säätiön perustajina ovat mm. Raahen kaupunki, Rautaruukki Oyj, Raahen ympäristön kunnat, raahelaiset veneilyjärjestöt, vakuutusyhtiöitä, pankkeja jne.

Alus saapui Raaheen syksyllä 1989 mutta se aloitti nuorisopurjehdukset vasta 1.6.1990. Neitsytpurjehdus lähti Raahesta ja poikkesi matkalla Vaasassa, Härnösandissa, Raumalla, Hangossa ja lopuksi Helsingissä.

Helsingissä alus oli eräänä Pohjois-Pohjanmaan messujen esittelykohteena 13. - 14.6.1990. Kesällä 1990 nuorisopurjehduksia oli kaikkiaan 55 vrk.

Nuorisopurjehduksilla nuorisoa kouluttavat vapaaehtoiset merenkulun ammattilaiset. Toimintansa rahoittamiseksi säätiö tekee aluksellaan charter-purjehduksia.

Kaarlo Heikkinen

Lähde: Raahen Matkailuoppaille 12.5.1990 jaettu tiedote. Sivua on päivitetty viimeksi 9.7.2006

Raahen Purjelaivasäätiön kotisivut

Laulu Raahen Fiialle

On laivan nimi keulassa
ja se on Raahen Fiia, Raahen Fiia.
On kipparilla täysi työ kun laineet yli laidan lyö,
Raahen Fiia, oi Raahen Fiia.
Kun seikkailua haluat, niin ota pesti Fiiaan, pesti Fiiaan.
Lie miehistöllä nähtävää, kun laiva merta viilettää,
Raahen Fiia, oi Raahen Fiia.
Vaan mikä on tuo kaunotar,
ken aaltoja nyt halkoo, aaltoja halkoo?
Ja tietysti me arvaamme, se on tuo meidän Fiiamme,
Raahen Fiia, oi Raahen Fiia.

Sanat: Tia Alamattila
Sävel: Perinteinen merimieslaulu
 

Merellistä elämänkoulua nuorille

Kaksi vuosikymmentä on Raahen Fiia kyntänyt meriä ja kouluttanut nuoria. Raahen Fiian koulutuspurjehduksilla ei jäädä luokalle, siitä pitää kippari huolen.

Kaupunginjohtaja Yrjö Reinilä sai 1960-luvun loppupuolella kirjeen Suomen Purjelaivasäätiöltä. Siinä pyydettiin kaupunkia osakkaaksi säätiöön. – Ajattelin, että Raaheen pitää perustaa oma säätiö, muistelee Reinilä.

Raahen teknisessä seurassa oli vuonna 1973 keskusteltu purjealuksen hankkimisesta nuorisopurjehduksia varten. Erityisesti Rautaruukin kunnossapitopäällikkö Mauno Kaisto oli asiasta innostunut.

Vuonna 1974 teknisessä seurassa oli saatu suunnitelmat valmiiksi. Insinööri Veijo Merikalla oli laatinut alustavat suunnitelmat. Kustannusarvio oli 300.000 mk. Mutta sitten tuli energiakriisi. Valmiiksi neuvotellut rahoitussopimukset raukesivat.

Yrjö Reinilä ei saanut asiaa pois mielestään, vaan vuonna 1987 hän otti yhteyttä asian tiimoilta Mauno Kaistoon. – Yrjö ja Mauno tulivat tehtaalle kysymään minua projektin vetäjäksi, tuolloin masuunin päällikkönä työskennellyt Heikki Rusila muistelee.

Tammikuusta 1987 alkaen hanketta ruvettiin tosissaan viemään eteenpäin. Työnjako oli seuraava: Heikki Rusila – insinöörityöt, Asser Siuvatti – talkootyöt ja Yrjö Reinilä – rahoituksen hankkiminen. Koululaivan hankkimista varten perustettiin Raahen Purjelaivasäätiö 8.12.1988. Viiden vuoden ajan Rusila toimi hallituksen puheenjohtajana ja Reinilä rahastonhoitajana.

Vuoden 1988 lopussa selvisi, että rahaa tarvitaan 1.800.000 mk. Raahen kaupungilta saatiin 500.000 mk ja Rautaruukilta 300.000 mk. Loppusumman keräämiseksi Reinilä otti yhteyttä yrityksiin, vakuutusyhtiöihin ja pankkeihin. Wihuri-säätiö lahjoitti 100.000 mk, johon Reinilä nimeää ”syntipukiksi” säätiön asiamiehen, Olli Tenkasen. Hän on ent. Raahen kaupunginjohtajan poika. Raahen pankkien lahjoitukset: OP – 50.000 mk, SYP – 50.000 mk, KOP – 15.000 mk ja Työv. Säästöp. – 5.000 mk. – Osuuspankin johtaja Aatto Ainali toimi tässä suurena apuna, Reinilä kiittelee. Myöhempinä vuosina Rautaruukki on avustanut säätiötä 200.000 mk:lla.

Laivan rakentamisesta talkootyönä luovuttiin ja ryhdyttiin etsimään valmista alusta. Puuhamiesten tietoon tuli Teräskolmio Lappeenrannasta. Siellä oli valmistettu neljä kuunarin runkoa. Yhden omisti yksityinen henkilö ja tämän raahelaiset ostivat.

Rungon varustelua talkootyönä mietittiin, mutta tehtävä todettiin mahdottomaksi. Varustelu tilattiin T:mi Sulo Hovilta. – Kaarlo Heikkinen ja Raimo Aho kävivät valvomassa työn etenemistä useita kertoja, Reinilä ja Rusila kertovat.

Yhteisin ponnistuksin hankittu haruspurjekuunari purjehti Raaheen syyskuussa 1989. Aluksen kastoi perinteisin menoin juhlayleisön edessä Elsa Swanljung 23.9.1989. Nuorisopurjehdukset aloitettiin 1.6.1990. Ensimmäisen purjehduksen määräsatama oli Helsinki, jossa aluksella vieraili tasavallan presidentti Mauno Koivisto.

Juttu on julkaistu Raahen Purjelaivasäätiön julkaisussa 28.5.2009.