Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Cortet hallitsivat Raahea kolmessa polvessa

 

Cortenkatu

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Henrik Corte vanh. (n. 1600-1680)

Henrik Corte oli syntyjään lyybekkiläinen. Hän tuli Ouluun v. 1640 ja ryhtyi siellä liikemieheksi. Tarmokkaana miehenä Corte pääsi ennen pitkää Pohjois-Pohjanmaan kruununvoudiksi. Näihin aikoihin Pietari Brahe oli saanut vapaaherrakunnaksi Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, koko Kajaanin läänin sekä Saloisten suurpitäjän Pohjanlahden rannikolla. Kreivi tarvitsi aloitekykyistä ja tarmokasta miestä toimittamaan vapaaherrakunnan verotulot hänen kotisatamaansa Bogesundiin. Tämän tehtävän sai Henrik Corte ja kreivin miehenä hän pysyikin elämänsä loppuun saakka.

Kreivin käskystä Corte sai tehtäväkseen rakentaa eräälle Saloisten niemelle uuden kaupungin Kajaanin vapaaherrakunnan vientisatamaksi ja merikaupungiksi. Kaupungin paikan selvittyä alkoivat Corten johdolla rakennustyöt. Metsää kaadettiin, tonttimaita mitattiin, satamalaituri valmistettiin, laivaväylä merkittiin ja lähikylistä merkittiin uusia maa-alueita kaupunkiin. Koska kaupunki oli saatava nopeasti kasvamaan, luvattiin erikoisoikeuksia sinne tuleville. Pian uusi kaupunki pääsi tyydyttävän elämän alkuun.

Henrik Corten talo torin laidassa Rantakadun varrella kohosi muita korkeampana ja komeampana. Kaikkein upeimpana loisti kuitenkin raatihuone, joka näkyi kauas laivaväylälle saakka. Sen alakerrassa oli pieni kouluhuoneisto ja kaupunginkellari. Korkea raati piti istuntojaan yläkerrassa Corten johdolla. Yläkerrassa oli myös huoneisto kreiviä varten, jos hän sattuisi poikkeamaan Raaheen.

Kauniille mäelle rakennettiin kirkko, jota porvarit kilvan koristivat. Kreivikin lähetti tammea kirkon koristuksia, vaakunansa kehyksiä ja kreivillisiä kirkonpenkkejä varten. Lisäksi hän lahjoitti kirkolle kellon. Corte teetti kirkkoon kauniin saarnatuolin ja muita kirkon koristuksia sekä muistotaulun itsestään ja omaisistaan. Lisäksi hän lahjoitti pienet urut.

Raahen seurakunta 350 vuotta.
Jaakko Orkamaan kirjoittama juttusarja julkaistiin Raahelaisessa kesällä 2002.

Raahe oli siis laajan vapaaherrakunnan vientisatama. Cortella oli paljon työtä ja huolta verojen laivaamisessa Ruotsiin. Vuosittain vietiin useita laivallisia ylämaan viljaa, voita, lihaa, talia ja suolakalaa Bogesundiin. Omia laajoja liiketoimiaan Corte ei kuitenkaan unohtanut. Hän vuokrasi kreiviltä vapaaherrakunnan kymmmenysverot ja myi säännöllisesti Tukholmaan pohjanmaan tuotteita, etenkin tervaa. Hänestä tuli äveriäs mies, jonka hallussa oli suhteellisesti suurin osa Raahen kauppaa.

Kreivin käskystä Corte suunnitteli kanavan rakentamista Oulujärvestä Siikajokilaaksoa myöten mereen. Sota-aikana, kun venäläiset piirittivät Kajaanin linnaa ja uhkasivat koko pohjanmaata, Corte sai kiireellisesti tehtäväkseen rakentaa linnoituslaitteita Raahen puolustamiseksi. Todennäköisesti linnoitustöitä ei kuitenkaan suoritettu.

Talonpoikien kanssa Henrik Cortella ei ollut suuria ristiriitoja, mutta sen sijaan kaupunkilaistensa kanssa sitäkin useammin. Hän näyttää johtaneen kaupunkiaan itsevaltiaasti, mikä herätti porvarien vastarinnan. Vuonna 1659 Pietari Brahe joutui lähettämään Raaheen komissaarinsa Erik Carpelanin ja Tyres Gunnarssonin tutkimaan porvarien valituksia.

Pormestarin ja kaupunkilaisten vastakkaisuudet johtivat jopa väkivaltaisuuksiin. Vuonna 1665 vänrikki Joseph Mattson tunkeutui hänen kaupunkitaloonsa ja oli "hänen tietämättään ja takaapäin halkoa hänen päänsä kahtia, jollei Jumala sitä armollisesti olisi estänyt".

Hänellä oli myös uskolliset tukijansa. Raadissa hänellä oli lankomies Hans Forbus, joka toimi puheenjohtajana aina, kun hän pitkällisen Tukholmassa olojensa vuoksi ja säiden armoille jouduttuaan oli poissa maistraatista.

Henrik Corte kuoli vuonna 1680 eli sama vuonna kuin kreivillinen herransa.

 

Corten residenssi

Pormestari Corten residenssi sijaitsi torin pohjoislaidalla, julkisivu rannalle päin. Corten talo poikkesi kooltaan ja ulkoasultaan muista kaupungin yksityistaloista.

Corten palatsin sisäänkäynti oli näyttävästi rannanpuoleisella julkisivulla eikä tontin sisäpuolella, kuten tavallisesti. Itse rakennus oli varsin mittava aumakatolla katettu talo, jonka julkisivulla oli kahdeksan ikkunaa. Corten talon pääfasadissa oli veistosportaali, joka oli tyypillinen tuon ajan tukholmalaisille kaupunkipalatseille. Pormestari Corten kaupunkipalatsi toimi samalla Salon voutikunnan residenssinä.

Pormestari Corten talo tuhoutui oletettavasti venäläisvalloituksen aikana. Soveliuksen talo sijaitsee Rantakadun varrella, samalla paikalla kuin pormestari Corten kaupunkipalatsi ennen isoa vihaa.

 

Henrik Corte nuor. (1647-1706)

Varapormestarin nimike otettiin Raahessa käyttöön Henrik Corte vanhemman ikäännyttyä ja luovutettua tehtäviään vanhimmalle pojalleen Henrik Henrikinpoika Cortelle. Kreivi nimitti hänet pormestariksi valtakirjalla v. 1680. Hän oli ennen pormestarin virkaan valitsemista ehtinyt syvällisesti perehtyä Raahen ja sen vaikutusalueen asioihin.

Henrik Corte nuoremman tehtäväksi tuli Kajaanin vapaaherrakunnan lakkauttamisen jälkeen kaupungin privilegioiden puolustaminen valtiopäivillä. Raahen valtiopäivämiehenä hän oli vuodesta 1686 aina kuolemaansa saakka vuonna 1706.

Jos hänen isänsä virkatoimissa oli havaittavissa itsevaltiaita piirteitä, piirtyy pojasta kuva varsin kuumaverisestä ja väkivaltaisestikin käyttäytyvästä viranhaltijasta. Vuonna 1681 hän oli purjehtinut kauppias Johan Tammelanderin kanssa, jolloin hän oli lyönyt tätä kepillä päähän. Hän joutui maksamaan Tammelanderille sovitussakot.

 

Gabriel Corte (1680-1728)

Henrik Corte nuoremman vanhin poika Gabriel Corte oli isänsä kuollessa Raahen kaupungin notaarina eli kaupunginkirjurina. Siten oli Raahen porvaristolle luonnollista esittää häntä isänsä kuoleman jälkeen hoitamaan pormestarin virkaa.

Gabriel Corten virkakauden katkaisi Suuri Pohjansota ja vuodesta 1714 lähtien venäläisten eteneminen Pohjanmaalle. Venäläisten miehityksen edellä pormestari perheineen siirtyi useimpien muiden Raahen porvareiden tavoin Ruotsin puolelle.

Gabriel Corte jatkoi Uudenkaupungin rauhan jälkeen Raahen pormestarina.

 

Lähteet: Raahen opaskurssin v. 1997 materiaali, Raahen vanha tori/Eija Turunen v. 1989, Raahen tienoon historia I

Toppakahavella Cortenkatu Kakkosen pihasa
Sama asia raaheksi räntättynä

 

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta