Carl Robert Ehrström

Ehrström perusti Raaheen Suomen ensimmäisen paikallismuseon

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Bergbomin sukukirjan mukaan:

• Karl Robert Ehrström, s. Luodossa (Kokkolan lähellä) 14.9.1803, k. 19.5.1881 Raahessa
• Vaasan triviaalikouluun 1816 (siirrettiin II luokalle samana vuonna)
• ylioppilas Ob. 2.10.1822 (Runeberg oli samalla luokalla)
• filosof. kand. 3.4.1831
• lääket. kand. 12.12.1834
• lisensiaatti 28.4.1838
• lääket. ja kirurg. tohtori 18.7.1840
• Tornion piirikunnan lääkäri 2.1.1839
• piirilääkäri Raahen piirikunnassa 6.3.1855, otti virkaeron 1871 (jäi eläkkeelle)
• Annan tähd. 3. l. Rit. 1.5.1864
• puoliso Sofia Ekström, Tornion kihlak. henkikirjoittajan, taloustirehtööri ja tuomari Nils Ekströmin tytär
• lapset
  • Hanna Maria Katarina
  • Eva Gustava Erika
  • Anna Sofia
  • Johan Vilhelm
  • Fredrika Emilia
  • Erik Karl
  • Selma
  • Maria Verna

Hän sai kotoa vaikutteita, jotka muodostuivat määrääviksi hänen myöhemmälle uralleen. Hänen isänsä oli köyhä, talonpoikaisista oloista lähtenyt Kruununkylän kappalainen Anders Ehrström, jonka luonnontieteelliset harrastukset olivat tunnetut. Hän oli ollut Upsalassa Linnen oppilaana.

Kulttuurielämän vaikuttajia

Nuoruudessaan Ehrström oli ollut Vaasan triviaalikoulussa J. L. Runebergin luokkatoverina ja pääsi yhtä aikaa 1822 hänen kanssaan ylioppilaaksi.

Turun akatemiassa opiskellessaan hän oli läheisissä suhteissa toveripiiriin, johon kuuluivat Runebergin lisäksi J. J. Nervander, Snellman ja Lönnrot. Helsingin yliopistoon siirryttyään Ehrström perusti Pohjalaisessa osakunnassa yhdistyksen suomen kielen puolesta.

Ehkä lähimmässä suhteessa Ehrström oli J. V. Snellmanin kanssa, jota hän kutsui "Veli-Janneksi". He olivat vilkkaassa kirjeenvaihdossa vanhuuteensa saakka. Vanhin säilynyt kirje on jo molempien ylioppilasajan lopulta. Ehrströmin kirjeet Snellmanille koskivat usein ajankohtaisia kulttuurikysymyksiä. Esimerkiksi kirjeessään 6.3.1846 hän pohtii myös raittius- ja koulukysymyksiä. Hän ehdotti Snellmanille kielilain aikaansaamista keisarin asetuksella. Snellman toteutti ehdotuksen Parolassa vuonna 1863.

Lapsivuodekuume

Ehrströmin lääkärin ura alkoi 1830-luvun puolivälissä Helsingin synnytyslaitoksen väliaikaisena amanuenssina. Ehrströmin aikana v. 1836 - 37 sattui laitoksella epidemialuonteinen lapsivuodekuolleisuuden aalto. Lapsivuodekuume askarrutti Ehrströmiä. Hoitohenkilökunnan ja muidenkin toimia seuratessaan hän kiinnitti huomiota siihen, että tauti näyttää leviävän kosketuksen kautta.

Vuonna 1840 julkaistussa väitöskirjassaan Ehrström arveli taudin leviävän "näkymättömän tekijän" välityksellä. Tuohon maailman aikaan ei vielä tiedetty bakteereista mitään. Ehrström oli siis bakterologian edelläkävijä.

Raaheen piirilääkäriksi

Ehrström otti vastaan Raahen piirilääkärin viran itämaisen sodan riehuessa. Tässä virassa hän oli eläkkeelle siirtymiseen saakka vuoteen 1871.

Raahen museon alkuvaiheita

Kun Ehrström huomasi, kuinka erikoisia ja arvokkaita esineitä merellä kulkijat toivat mukanaan, kehittyi hänen mielessään aate museon perustamisesta näiden tuliaisten luomalle pohjalle.

Huhtikuussa 1862 keräsi Ehrström kaupunkilaisilta rahalahjoituksia museon perustamista varten. Lokakuussa samana vuonna hän kirjoitti Oulun Wiikkosanomissa artikkelin museoiden hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. Tästä syystä pidetäänkin lokakuun 21. päivää Raahen museon perustamispäivänä. Yleensä museot tuohon aikaan olivat yliopistojen yhteydessä, joten tällainen yksityisille esinelahjoituksille perustuva museo oli aikaansa edellä.

Lähteet: Museon esitteet, Museokurssin v. 2001 luentomateriaali/Eija Turunen, Raahen Juttuja/Raahen lukion 2 B-luokka v. 1987, Raahen tienoon historia II, Sovelius-Sovion esitelmä 18.11.2005

Museoaatteen uranuurtaja oli Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin toveri

Carl Robert Ehrström otti innokkaasti osaa aikansa ylioppilaselämään. Hän tuli Raaheen piirilääkäriksi vuonna 1855, juuri kun kaupungin kukoistus purjelaivakaupunkina oli aluillaan.

Carl Robertin isä oli talonpoikaisista oloista lähtenyt Kruununkylän kappalainen Anders Ehrström. Hän oli ollut Upsalassa Linnén oppilaana ja harrasti luonnontieteitä. Papin perheessä oli 14 lasta. Pojista Erik Gustav oli tunnettu ”Turun romantiikan” aikaisesta toiminnastaan ja Fredrik August oli aikansa tunnetuimpia säveltäjiä.

Vuonna 1816 Carl Robert harppasi Vaasan triviaalikouluun. Vielä samana vuonna hänet siirrettiin seuraavalle luokalle. Näin hänestä tuli J. L. Runebergin luokkakaveri. Pojat pääsivät ylioppilaaksi yhtä aikaa.

Carl Robert aloitti yliopisto-opinnot Turun akatemiassa. Hänen toveripiiriinsä kuuluivat Runebergin lisäksi J. J. Nervander, J. V. Snellman ja E. Lönnrot. Hän oli säveltäjäveljensä kanssa innokkaasti mukana ylioppilaselämässä. Yliopiston muutettua Helsinkiin v. 1828 ystävykset siirtyivät sinne jatkamaan opintojaan.

Carl Robert oli hyvin monipuolisesti sivistynyt henkilö, tyypillinen romantiikan ajan edustaja. Hän oli läpi elämänsä kirjeenvaihdossa nuoruusaikaisten ystäviensä kanssa.

Ehrströmin lääkärin ura alkoi 1830-luvun puolivälissä Helsingin synnytyslaitoksen väliaikaisena amanuenssina. Olosuhteet tuon ajan sairaaloissa olivat alkeelliset ja Ehrströmin amanuenssikautena laitoksessa sattui epidemialuonteinen lapsivuodekuolleisuuden aalto. Lapsivuodekuume oli synnyttäjien ja vastasyntyneiden uhkana erityisesti synnytyslaitoksissa.

Ongelma askarrutti Ehrströmiä siinä määrin, että hän valitsi tämän tapauksen vuonna 1840 ilmestyneen väitöskirjansa aiheeksi. Kirjassaan hän arvelee, että tauti leviää kosketuksen kautta. Tautien leviämistä bakteerien välityksellä ei tuohon aikaan vielä tunnettu. Synnytyslaitoksen epidemia talttui, kun käsihygieniaa tehostettiin: Ehrströmin kehotuksesta kaikki pesivät kätensä niin potilaan luokse mennessään kuin sieltä palatessaan.

Ehrström valittiin Tornion kaupunginlääkäriksi vuonna 1838 ja seuraavana vuonna Tornion piirilääkäriksi. Hänen vastuualueeseensa kuului suuri osa Lappia. Kehnot kulkuyhteydet tiettömissä erämaissa rasittivat häntä. Hänen tiedetään käyneen kirjeenvaihtoa muuttosuunnitelmistaan Lönnrotin kanssa, joka suositteli hänelle Oulua. Toisin kävi: hän muutti Raaheen.

Ehrströmin virka-aika Raahessa sattui purjelaivakaudelle. Huomatessaan, kuinka erikoisia esineitä merenkulkijat toivat Raaheen, kehittyi hänen mielessään ajatus museon perustamisesta keräämällä näitä tuliaisia kokoelmaksi.

Vuoden 1862 aikana ajatus oli kehittynyt siihen vaiheeseen, että Ehrström esitelmöi ”museumeista” kaupunkilaisille. Marraskuussa hän julkaisi Oulun Wiikkosanomissa pamfletin otsikolla ”Museuumit”. Sitä pidetään Raahen museon perustamiskirjana ja sen allekirjoituspäivää 21.10.1862 museon syntymäpäivänä.

Carl Robert Ehrström

• Syntyi 14.9.1803 Luodossa
• Kuoli 19.5.1881 Raahessa
• 1822 ylioppilas
• 1831 filosof. kand
• 1834 lääket. kand.
• 1840 lääket. ja kirurg. tohtori
• 1839 piirilääkäriksi Tornioon
• 1855 – 1871 piirilääkärinä Raahessa
• Vaimo Sofia, 8 lasta

Lähteet: Raahen tienoon historia II, Mauno Jokipii: Helsingin Sanomat 19.8.1962, Aulis Forss: Raahelainen 24.2.1987, Eija Turunen: Matkailuoppaiden museokurssin moniste v. 2001.

Juttu on julkaistu 21.10.2009 Raahen Seudussa. Juttu pdf-tiedostona

Raahen museon sivut
Toppakahavella Cortenkatu Kakkosesa

Kirsti Vähäkangas

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta