Myhrberg syntyi Raahessa 1700-luvun loppupuolella. Hänen itsensä kerrotaan ilmoittaneen syntymäpäiväkseen vuosisadan viimeisen päivän. Maksimilianin äiti oli raahelainen Kristiina Sovelius. Hänen isänsä Anders Gustaf oli muuttanut Raaheen Ruotsista vuonna 1792 ja jo samana vuonna hän ja Kristiina Sovelius olivat solmineet avioliiton.

Perhe muutti Ouluun, kun Maksimilian oli kuusivuotias (v. 1804 alussa). Ylioppilaaksi päästyään Maksimilian aloitti isänsä määräyksestä opinnot Turun yliopistossa. Hän olisi itse halunnut antautua sotilasuralle, mutta isä halusi pojasta lakimiehen. "Augustin harrastukset kohdistukoot vain lakikirjoihin", oli isä Myhrbergin yksiselitteinen määräys.

Isänsä kuoltua Maksimilian toteutti aikeensa ja ryhtyi sotilaaksi. Hän osallistui mm. Espanjan sisällissotaan, Kreikan vapausso­taan ja Puolan kapinaan. Eniten mainetta hän saavutti taistellessaan Kreikassa filhelleenien rinnalla turkkilaisia vastaan. Hän vietti Kreikassa seitsemän vuotta.

Maksimilianin kerrotaan käyneen Raahessa vuonna 1852 Johan Soveliuksen hautajaisissa. Suurimman osan elämästään hän eli Suomen rajojen ulkopuolella ja viimeiset vuotensa hän vietti Tukholmassa, jossa hän vuonna 1867 kuoli.

Raahen poika, pdf-tiedosto - Marja-Liisa Röyskö

Gröna Slottet, Raahen vanhin talo

August Maksimilian Myhrbergin syntymäkoti, Soveliuksen talo, on yksi Raahen vanhimpia rakennuksia. Sen omistaa nykyään Soveliuksen säätiö. Raahen kaupunki on vuokrannut rakennuksen museon toimisto- ja näyttelytiloiksi.

Raahen museon ja Soveliuksen sukusäätiön tarkoituksena on entisöidä taloon laivanvarustaja - kauppiasmuseo, joka kertoisi nykyajan ihmiselle elämäntyylistä ja -tavoista porvariskodissa Raahen loistokaudella.

Keväällä 1990 avattiin 1890-luvun asuun entisöity yläkerta yleisölle. Talon alakertaa käytetään vaihtuvien näyttelyiden tilana. Kaupungin täyttäessä 350 vuotta, myös Soveliuksen talolla oli yleisölle uutta tarjottavaa: Laivapatruunin koti valmistui ja avattiin.

Talo sijaitsee samalla tontilla kuin Raahen ensimmäisen pormestarin Hendrich Corten komea kaupunkipalatsi 1600-luvun puolivälin jälkeen. Tontti ja sen rakennukset olivat eri omistajien hallussa, kunnes 1700-luvun loppupuolella kauppias Matts Sovelius osti sen. Hän rakennutti tontille komean päärakennuksen, joka on säilynyt meidän päiviimme asti varsin lähellä alkuperäistä asuaan.

Soveliuksen talo on tyypillinen 1700-luvun porvaristalo. Se on kaksikerroksinen, satulakattoinen ja vuorattu ns. peiterimalaudoituksella. Taloon tehtiin ikkunamuutoksia 1800-luvun loppuvuosikymmenillä ja pihafasadin ulkoeteinen rakennettiin 1910-20 -luvulla.

Johan Soveliuksen aikana vuonna 1802 talossa vieraili kuningas Kustaa IV Aadolf. Soveliuksen kerrotaan levittäneen pakallisen sinistä verkaa tielle kuninkaan asteltavaksi.

Soveliuksen pihapiirissä säilynyt vanha karsseri saa mieli­kuvituksen liikkeelle. Pieni, synkeä kellari on paikka, johon pahantekijät teljettiin miettimään tekosiaan. Karsseriin saattoi vanhaan aikaan joutua jopa kirkonpenkissä nukahtamisesta.

God dag, herr patrun!

Brahenkatu 2, kulttuuri- ja edustustila

Brahenkatu 2 on historiallinen paikka. Tontilla sijaitsi Raahen ensimmäinen 1600-luvulla rakennettu sekä toinen isonvihan jälkeen 1700-luvulla rakennettu raatihuone.

Kun kaupunki paloi 1810 lokakuussa lähes kokonaan, päätettiin uusi keskusta rakentaa Pekkatorille. Laivanvarustaja Fredrik Sovelius vanhempi vaihtoi Pekkatorilla omistamansa tontin asuintonttiin tältä paikalta. Hän rakennutti kodin kaikkiaan 11-henkiselle perheelleen vuonna 1812. Vuonna 1923 kauppias Antti Pietilä osti talon Soveliuksen suvulta.

Kaupunki osti talon Pietilän perikunnalta vuonna 1980. Talossa on kaikkiaan noin 600 neliötä.

Toisessa päässä on toimistotiloja, keskellä kaupungin edustustilat ja kadunpuoleisessa siivessä kokoontumistiloja ja harrastajien työtiloja.

Brahenkatu 2:ssa on säilynyt raahelainen umpipiha, jonne johtaa yksi harvoista alkuperäismuodossa säilyneistä porteista. Pihassa järjestetään kesäisin teatteriesityksiä ja muita kulttuuritapahtumia. Pihapiirissä asui aikoinaan tunnettu raahelainen runoilija ja avorismien kirjoittaja Risto Sassali.

Soveliuksen suku on vaikuttanut Raahessa aivan kaupungin alkuajoista lähtien. Soveliukset olivat lähes kaikki kauppiaita ja myöhemmin myös laivanvarustajia.

Raahen palo vuonna 1810

Lokakuun 6. päivän vastaisena yönä syttyi tuhoisa tulipalo, joka kovassa länsimyrskyssä levisi yli kaupungin polttaen tuhkaksi kolme neljäsosaa kaupungista eli noin 60 taloa. Näiden joukossa tuhoutui raatihuone arkistoineen. Palosta säästyivät vain kirkko, koulutalo, muutamia taloja Rantakadulta ja pieniä asumuksia kirkonmäen pohjoispuolella.

Samuli Paulaharju kuvaa tulipaloa näin: "Valtavana roihuna, ankaran merituulen yllyttämänä, se muutamassa tunnissa ryntäsi yli kaupungin puhaltautuen kuivasta tuohi- ja lautakatosta toiseen ja ahmien kuin susi kaikki, mitä eteen sattui, niin että kohta oli vanha meren kasvattama kaupunki pauhaavana tulimerenä."

Kaupungin jälleenrakentaminen aloitettiin nopeasti. Maaseudulta ostettuja taloja siirrettiin kaupunkiin, joitakin taloja tuotiin jopa Ruotsista.

Maanmittari Gustaf Odenwall laati ohjeet jälleen­rakentajille. Vuoden 1811 kaavassa määrättiin katujen leveydet ja tonttien koot, jotka ovat lähes samat vieläkin.

Uusi tori tuli Isonkadun ja Kirkkokadun risteykseen. Tori tunnetaan nykyään Pekkatorina.

Lähteet: Samuli Paulaharju: Wanha Raahe, lehtileikkeet, Raahe-esitteet, julkaisut, luentomuistiot

Juttu on julkaistu Raahelaisessa kesällä 1999.

Raahen museon sivut

Kirsti Vähäkangas

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta