Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Pohjois-Suomen opaskoulutuspäivä Raahessa

 

Koulutuspäivän osanottajat yhteiskuvassa Raahe-salissa.

 

Kuvat: Kirsti Vähäkangas ja Päivi Murtovaara

Pohjois-Suomen opaskoulutuspäivä Raahessa

5.4.2002

Ohjelma

Aaamu valkeni lumisena. Hurjasta kelistä huolimatta 41 matkailuopasta saapui Kauppaporvariin viettämään koulutus- ja kokouspäivää Raahen oppaiden vieraina. Osanottajia oli tullut Kalajoelta, Kajaanista, Kemistä, Oulusta, Suomussalmelta, Kuhmosta, Vaalasta, Taivalkoskelta ja Kuusamosta. Ainoastaan kolmen yhdistyksen edustus puuttui.

Nämä olivat kolmannet Raahessa järjestetyt oppaiden koulutuspäivät. Edellisen kerran oppaat kokoontuivat Raaheen 10 vuotta sitten.

Päivä alkoi runsaalla aamiaisella, jonka jälkeen siirryimme Fregatti-saliin. Raahen Matkailuoppaat ry:n puheenjohtaja Pirkko Utriainen toivotti kaikki tervetulleeksi. Katselimme Raahea kuvina.

Työväenopiston rehtori Ritva Mattila kertoi oppaiden ja opiston tekemästä yhteistyöstä. Raahessa työväenopisto ja matkailutoimisto järjestävät yhdessä matkailuoppaiden peruskurssin. Vuosittain oppaat osallistuvat työväenopiston järjestämille kursseille, sillä kotiseutuaiheiset luennot syventävät meidän jokaisen Raahe-tietämystä.

Raahen työväenopisto on muuttamassa nimensä Raahe-opistoksi. Viime vuonna opiskelijoita oli yli 5.000, siis ennätysmäärä. Tämä johtuu erilaisista projektirahoista, joita opisto on saanut erityisryhmien kursseja varten.

 

Puheenjohtaja Pirkko Utriaisella oli hyvä syy olla tyytyväinen toivottaessaan tervetulleeksi suuren joukon oppaita.

Työväenopiston rehtori Ritva Mattila kertoi yhteistyöstä, jota olemme tehneet. Luvassa on uusi opaskurssi syksyllä.

   

Markkinointisihteeri Päivi Murtovaara esitteli Kauppaporvarin tilat. Talo valmistui v. 1998. Pinta-ala on 10.000 neliötä. Raahe-saliin mahtuu 350 ihmistä ja parvelle 70. Fregatti-sali on 48-70 hengelle ja parvi 30:lle. Rakennuksessa on hotelli ja ravintola sekä useita kauppoja.

Kokoonnuimme Raahe-saliin katsomaan ja kuulemaan taidokasta ja mielenkiintoista ohjelmaa, jota esittivät tolokut raahelaiset naiset. Raahe-salin akustiikka on erinomainen.

 

 

 

Työväenopistossa flamenkoa harrastavat Maria Rissanen ja Miia Marttio tanssivat tulisten espanjalaisten rytmien tahtiin niin taidokkaasti, että yleisö vaati ylimääräisen numeron. Esitys ei jättänyt ketään kylmäksi.

Museoamanuenssi Eija Turusen mielestä historia on hauskaa. Hän johdatteli meidät 1800-luvun naisten elämään, joka ei totisesti aina ollut hauskaa mutta sitäkin ankarampaa. Lemmestä ei paljon luriteltu. Työtä sai puskea vuorotta ja kellon ympäri.

Yhteen laivaan tarvittiin 18 km köyttä, 3.000 neliötä seeliä. Seelien ompeleminen oli naisten työtä niinkuin soopan keittäminenkin. Sitä tarvittiin, kun laiva lykättiin mereen. Naiset keräsivät soopan rannalta talteen ja käyttivät äläskeleposemman pyykin pesuun.

Raahessa elettiin kolmen vuoden pätkissä. Yleensä merimiehen pesti kesti tuon 3 v. taikka niin kauan, että laiva tuli kotisatamaan. Onnettomuuksiakin sattui. Laivoja haaksirikkoutui. Merimiehiä kuoli työtapaturmissa tai tappeluissa.

Esimerkkeinä mojovista mimmeistä kuulimme Sofia Hannilan ja Katri Antellin elämänvaiheista. Oppaiden kesäisellä kävelykierroksella pääsee tutustumaan Alma Maria Sahlsrtömiin, joka monien muiden kapteenskojen tavoin lähti miehensä mukaan merille useiksi vuosiksi. Raahelaisia lapsia on syntynyt hyvin eksoottisissa paikoissa eri puolilla maapalloa. Ajatelkaapa, minkälaista naisen elämä oli pienessä kiikkerässä laivassa raavaiden miesten keskellä. Ei ollut mulinekseja eikä pamperseja käytössä! Eijan eläväistä esitelmää olisi mielellään kuunneltu vaikka koko päivä. Mutta aika oli rajallinen.

 

Maria Rissanen ja Miia Marttio harrastavat flamenkoa työväenopistossa. Tulinen esitys ei jättänyt ketään
kylmäksi. Yleisö vaati ja sai ylimääräisen numeron.

Museoamanuenssi Eija Turusen esitelmä 1800-luvun raahelaisista mojovista mimmeistä kiinnosti yleisöä. Eijan eläväistä esitystä oli ilo kuunnella.

Sofia Franzen oli rikas tyttö. Hän halusi lahjoittaa äidin perintönsä koulun perustamista varten. Hänen oli kuitenkin löydettävä sellainen aviomies, joka tähän suostuu, sillä nainen ei itse saanut määrätä perinnöstään. Sari Lapinoja esitti viime kesän kävelykierroksilla Sofiaa. Hän ihastutti koulutuspäiville osallistuneet raikkaalla esityksellään.

   

Sofia Franzen lahjoitti äidin perintönsä köyhien tyttöjen koulua
varten. Sari Lapinojan Sofia-monologi onnistui ihanasti. Saria
luultiin ammatiltaan näyttelijäksi.

Alue-edustaja Airi Kallinen toi terveiset pääkallon paikalta. Kokousasiat nuijittiin pöytäkirjaan sähäkästi.

   

Seuraavan kerran tapaamme Kuhmossa syksyllä. Seuraava kevätkokous pidetään Kalajoella, eikö niin?

Virpi Niemi opasti Käkelän Liikenteen sponsoroiman kiertoajelun. Kävimme Raahen kirkossa sisällä.

   

Mieleenpainuvien esitysten jälkeen oli aika uppoutua päivän viralliseen antiin. Alue-edustaja Airi Kallinen esitteli opasliiton asioita. Suomessa on n. 120 yhdistystä, joissa toimii n. 2.000 auktorisoitua matkailuopasta. Niistä 200 Pohjois-Suomessa.

Kokouksen jälkeen olikin aika päästä nauttimaan ravintolan loihtimasta ateriasta. Täysin vatsoin riensimme Käkelän linja-autoon ja pääsimme nauttimaan Virpi Niemen asiantuntevasta opastuksesta. Kävimme ihastelemassa Raahenkirkkoa. Kiertoajelu päättyi mallikkaasta aikataulun mukaan. Ja sitten vielä Raahen Taitopajalle valamaan kynttilöitä ja nauttimaan iltapäiväkahvit.

   

Raahen Taitopajassa jokainen sai värjätä kynttilän.
Tutustuimme myös Tuomaalan valimoon.

Eiköhän tässä ole kahvin edestä jo tullutkin riehkastua?

 

Virallisen ohjelman jälkeen päivä jatkui Heikun talossa epämuodollisen keskustelun merkeissä. Tarjoilusta huolehti Raahen kaupunki.

Raahessa 6.4.2003

 

Kirsti Vähäkangas