Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Ruokapalkalla renkinä Espanjassa

 

Sella on aito espanjalainen kylä

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Raikkaat merituulet puhalsivat Raahessa. Ensimmäiset keltaiset lehdet koristivat Kanavanrannan koivuja. Taskussamme oli vain menoliput, kun Käkelän bussi vei meidät Vihannin asemalle syyskuun puolivälissä. Koska olimme päättäneet matkustaa Espanjaan edullisesti, lensimme Tampereelta Lontooseen ja Lontoosta Alicanteen, josta pääsimme tunnin bussimatkan jälkeen helteiseen Benidormiin. Kökötimme matkalaukkuinemme bussipysäkillä, kun meitä kohti syöksyi sorja, tumma espanjalaiskaunotar. Hän halasi meitä sydämellisesti ja suuteli molemmille poskille ja toivotti tervetulleeksi. Me jäyhät pohjalaiset olimme ihan ällikällä lyötyjä. Olimme tavanneet Hort de Gloria-maatilan nuoren emännän, Violeta-rouvan.

 

Maatila vuoristossa

Hort de Gloria on yli 200 vuotta vanha espanjalainen, perinteinen maatila, Violeta-rouvan kotipaikka. Jonathan ja Violeta ovat hallinnoineet tilaa yli viisi vuotta. He tarjoavat majoitus- ja vapaa-ajan palveluita käyttäen Aqua Ventura -toiminimeä. Heiltä voi tilata patikkaretkiä vuoristoon, vuorikiipeilykoulutusta ja melontaretkiä Costa Blancan rannikon upeissa maisemissa.

Hort de Gloria sijaitsee muutaman kilometrin päässä Sellan kylästä, vuoren kupeessa. Asfaltoitua, kiharaista vuoristotietä autoillen matkaan kuluu varttitunti. Jalkaisinkin matkan tekee varttitunnissa, kun kipittää vuoren rinnettä luikertelevaa oikopolkua ensin maatilalta alas laaksoon ja kiipeää sitten jyrkästi nousevaa oikopolkua kylälle.

Sella sijaitsee Costa Blancan aurinkorannikon läheisyydessä, alueen toiseksi suurimman vuoren, Puig Campanan (korkeus: 1406 m) suojissa. Se on ainakin tuhat vuotta vanha, aito espanjalainen vuoristokylä valkoisiksi kalkittuine taloineen. Kylän korkeimmalle paikalle, joka on noin 600 metriä meren pinnasta, on rakennettu kappeli. Kappelin pihalta avautuu henkeä salpaava maisema vuorineen ja laaksoineen. Vuorten välissä siintelee Välimeri. Koska kylä on rakennettu vuoren rinteelle, kaikki kadut joko nousevat tai laskevat. Portaita on paljon. Kadut ovat kapeita, aasin levyisiä. Kylään ei ole rakennettu minkäänlaista turistihömppää. Jopa postikorttien löytäminen oli takkusten takana. Asukkaita on 600.

 

Casa Rural, Rural House

Matkailu on perheen pääelinkeino. Vuoren rinteeseen penkereille istutetun hedelmätarhan tuotanto jää kokonaisuudessaan omaan käyttöön. Me osallistuimme kaikkiin matkailumaatilan töihin. Yleensä ryhmät nauttivat kansainväliseen tapaan tarjoillun aamiaisen kello 8.30. Espanjassa syödään valkoista leipää, siis patonkia. Joka aamu haetaan tuoretta leipää kylän leipomosta. Aamiaisen aikana valmistetaan asiakkaille lounaspaketti, joka sisältää täytettyä patonkia, hedelmiä, mehua ja suklaapatukoita.

Eväsvoileipien tekeminen on oma taiteenlajinsa. Patongin palat halkaistaan. Molemmille puolille lontataan runsaasti oliiviöljyä. Täytteeksi tulee monenlaista sörsseliä: lihaa, kalaa tai kananmunia sekä salaattia. Päälle ripotellaan reilusti pippuria ja suolaa.

Jonathan lähtee ryhmän mukaan, jos niin on sovittu. Hän toimii oppaana patikkaretkillä. Hän taitaa vuorikiipeilyn erinomaisesti ja järjestää monentasoisia kiipeilykursseja ryhmän toiveiden mukaisesti. Jonathan on huippu-urheilija ja pitää tällä hetkellä hallussaan Espanjan kajakkimestaruutta. Hänen johdollaan pääsee melomaan Välimeren aalloille.

Ryhmän lähdettyä retkelleen me siivosimme keittiön ja majoitustilat. Violeta-rouva on todellinen organisaattori. Hän kuskaa lapset Isabellan ja Dylanin kouluun ja huolehtii kaikki maatilan juoksevat asiat. Hän on myös taitava kokki.

Espanjassa vietetään monen tunnin siesta keskellä päivää. Kaikki kaupatkin ovat kiinni. Meidänkin oli opittava siihen, että keskipäivällä vain lepäillään. Työt jatkuivat illalla klo 18 tienoilla, kun valmistettiin asiakkaille illallinen.

Illallinen, päivän pääateria, tarjoillaan klo 20. Siihen kuuluu alkukeitto, pääruoka ja makea jälkiruoka. Kaikki ateriat valmistetaan Hort de Glorian keittiössä tuoreista raaka-aineista. Valmiita eineksiä ei käytetty lainkaan. Emme siis kuumentaneet maksalaatikkoa mikrossa, vaan avustimme Violetaa ja Jonathania kuorimalla ja viipaloimalla vihanneksia, salaattia ja valkosipulia, jota Espanjassa käytetään runsaasti.

Maatilan erikoisherkku on paella. Se valmistetaan ulkona avotulella suuressa pannussa. Riisin seassa kypsennetään monenlaisia meren eläviä: kalaa, mustekalaa, simpukoita, katkarapuja, kalmareita. Veijon erikoistehtävänä oli tulen teko.

 

Oliivisato omaan käyttöön

Maatilan hedelmätarhassa kasvavat appelsiinit, sitruunat, avokadot ja monet muut hedelmät käytetään tilan keittiössä. Tilan mailla kasvaa sata oliivipuuta, joista puolet tuotti satoa viime syksynä. Kun saavuimme tilalle syyskuussa, oli Veijon ensimmäinen urakka tällätä verkot oliivipuiden alle. Kypsät oliivit putoavat verkon päälle ja kuivuvat siinä auringon paisteessa.

Oliivisadon korjaaminen jatkui marraskuussa. Kun kaikki oliivit eivät olleet pudonneet verkoille, hakkasimme puita kepeillä niin, että loputkin oliivit putoilivat. Sen jälkeen roskat puhdistettiin pois ja oliivit levitettiin verkkojen päälle kentälle kuivumaan. Tilan kaikista oliiveista valmistetaan öljyä omaan käyttöön. Arkisen aherruksen lomassa tutkailimme turisteina Espanjaa.

 

Flamencoa Andalusiassa

Espanja on jaettu 17 itsehallintoalueeseen. Sellan kylä, jossa asuimme, sijaitsee Valencian alueella. Andalusia on Espanjaa tyypillisimmillään: flamencoa ja härkätaisteluita. Kävimme Granadassa ja Sevillassa.

Maailman hienoimpiin monumentteihin kuuluva Alhambra Granadassa tarjoaa mielenkiintoisen kurkistusaukon muslimi-Espanjaan. Historiallinen vanha kaupunki, Albaicin, kapeine katuineen on aivan ihastuttava paikka. Sen huipuilla on Mirador de San Nicolas-näköalapaikka, josta avautuvat hienot näkymät.

Granadassa halusimme ehdottomasti nähdä flamencoa. Sattumalta löysimme Plaza Nuevan kulmalta pienen savuisen flamencoluolan, jossa oli tilaa vain parillekymmenelle asiakkaalle. Mieslaulaja tulkitsi flamencoa tuskaisesti. Nuori soittaja taikoi kitarastaan tuliset rytmit. Kauniiseen röyhelöpukuun pukeutunut tanssijatar ilmensi tanssillaan tuskaa ja iloa upeasti. Nautimme esityksestä hurmaantuneina. Juuri tällaista flamencoa olimme aina halunneet päästä näkemään.

Sevillassa näkemämme flamencoshow oli jokaista kädenliikettä myöten ammattitaidolla tehty ja loistelias mutta tunnelma jäi vaisuksi.

 

Mantelipuiden kukkiessa Mallorcalla

Baleaarien saaret tarjoavat aurinkoa, merta ja hiekkaa. Luonnonkauniilla saarilla on hieno historia ja erinomaiset patikointi- ja pyöräilymahdollisuudet. Vietimme Mallorcalla monta aurinkoista päivää vailla huolen häivää. Palmut huojuivat Välimeren rannalla. Mantelipuut kukkivat kaikkialla.

 

Picasson ja Gaudin Barcelona

Viivyimme Espanjassa 4,5 kuukautta. Matkamme viimeiset päivät vietimme Katalonian tyylikkäässä pääkaupungissa, Barcelonassa. Sieltä lensimme Blue1:n sinivalkoisin siivin Ouluun, josta lentotaksi toi meidät kotiovelle saakka.

Picasso Museossa oli pakko käydä. Antoni Gaudin (1852-1926) arkkitehtuuria ihastelimme Parc Güell -puistossa. Keskeneräisen Sagrada Familia- kirkon kellotornit kohoavat 112 metrin korkeuteen ja näkyvät Barcelonassa kaikkialle. Kirkon on määrä valmistua vuonna 2026, kun arkkitehdin kuolemasta tulee kuluneeksi sata vuotta.

Las Ramblas ei ole pelkkä katu. Se on tori, kahvila ja ulkoilmateatteri, jonne monenlaiset katutaiteilijat tulevat esiintymään. Jossakin monista kahviloista voi nauttia sikakalliin lounaan tai cafe con lechen. Tai sitten voi istahtaa penkille ja seurailla ohi soljuvaa ihmisvirtaa ja nauttia auringosta.

 

Työtä ruokapalkalla maailman laajuisesti

Työpaikkamme Espanjassa järjestyi World-Wide Opportunities on Organic Farms –järjestön kautta. Jäseneksi liittyneet maatilat sitoutuvat tarjoamaan työtä ruokaa ja asuntoa vastaan. Yksityinen henkilö saa jäsenmaksua vastaan maatilaluettelon, josta valitsee mielensä maatilan ja lähettää sinne hakemuksen. Hort de Gloria otti vastaan ensimmäiset vapaaehtoiset (woofers) reilut kaksi vuotta sitten. Tilan töissä ahertaa ympäri vuoden kaksi tai kolme wooferia. Työväkeä on saapunut esimerkiksi Amerikasta, Australiasta, Uudesta-Seelannista, Englannista ja Itävallasta. Me olimme ensimmäiset suomalaiset. Arvokkaan vinkin Wwoof-järjestön toiminnasta saimme kuopuksen enkun opelta.

 

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 9.2.2008.

 

Kirsti Vähäkangas