Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Perinteinen puutalo kaupungin paraatipaikalla

 

Rantakatu 16 C

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Sadan vuoden ajan on Rantakadun pohjoispäässä seisonut puutalo saman näköisenä. Nykyisen, sinivalkoisen värityksensä se sai parikymmentä vuotta sitten, kun talo oli läpikäynyt merkittävän peruskorjauksen. Talon ikkunasta avautuu maisema Pikkulahdelle ja sen yli Fanttiin. Ennen näkymä oli pusikoitunut, mutta nyt hoidettuja puistoja ja ruopattua ranta-aluetta kelpaa katsella. Tätä maisemaa voisi hyvällä syyllä väittää upeimmaksi mitä Raahesta löytyy, sillä niin kauniina heijastuu keltaisena ja punaisena hehkuva rantapuisto tyyneen veteen kuulaana syyspäivänä.

 

Romanttinen sisäpiha

Pihalle johtaa ukonhattujen reunustama sola. Vanhan kaupungin pihapiirit ovat suljettuja, oman puutarhansa sisältäviä yksityisiä paratiiseja. Pihaan tulijaa tervehtivät vanhat ja nuoret omenapuut, jotka alkukesän vehreydessä valloittavat tuoksuvalla kukinnallaan. Iäkkäät koivut ja vaahterat havisevat ja huojahtelevat merituulessa, jonka kulloisenkin kantin piharakennuksen katolla oleva tuuliviiri ilmoittaa. Kotkansiivet ja tuoksuvatut nauttivat kasvupaikastaan pihan varjoisissa kohdissa. Pihan perällä ovat suuret marjapensaat samoilla sijoillaan kuin jo 1930- luvulla otetussa ilmakuvassa. Pieni pottumaa ja mansikkapenkkien rivistö kertovat asukkaidensa harrastuksista kuoputtaa välillä vähän maatakin.

 

Asutuksen historiasta

Talo sijaitsee korttelissa, jossa on varmuudella ollut asutusta ainakin J. Cajanuksen vuonna 1750 piirtämän asemakaavan aikoihin. Sitä edeltävässä Claes Claessonin vuonna 1659 piirtämässä perspektiivikartassa korttelien mittasuhteet ovat venytettyjä, joten on pitkälti tulkintakysymys, onko Saaristokadun pohjoispuolella ollut rakennuksia kaupungin alkuajoista lähtien. Tämän korttelin talot ovat kuuluneet ”höökareille”, jotka hankkivat elantonsa rihkamakaupalla, oluenpanolla, leipomisella tai muulla vaatimattomaksi katsotulla tavalla.

Raahe joutui venäläismiehityksen alaiseksi vuosina 1714-1721. Kaupungin talot ja kirkko turmeltiin, ja osa kortteleista autioitui. Jälleenrakennustyöt käynnistyivät hitaasti, ja Cajanuksen kartasta (v. 1750) on nähtävissä, että Rantakatu 16 c:n tontti oli edelleenkin tyhjänä. Maanmittari Gustav Odenwall laati vuonna 1809 selvityksen Raahen peltojen ja niittyjen käyttö- ja omistussuhteista, ja siitä käy ilmi, että Rantakatu 16 c:n sen aikaisen tontin asukas oli porvari Pehr Rikhard. Hänellä oli ollut käytössään Pikkuholmin niittyjä, joita hän oli voinut viljellä ja hänen karjansa laiduntaa. Tämä maalaismainen kaupunkielämä vallitsi Raahessa vielä 1960-luvulla, jolloin ei ollut lainkaan tavatonta, että Puu-Raahessa oli lehmiä ja hevosia pihanavetoissa ja -talleissa. Päiväksi nämä eläimet kuljetettiin laiduntamaan kaupungin ulkopuolella oleville niityille.

 

Merimiehiä ja luotseja

Raahea dramaattisesti hävittänyt tulipalo vuonna 1810 ei ulottunut pohjoiseen kortteliin eikä aiheuttanut vahinkoa Rantakatu 16 c:n tontilla sijainneelle talolle. Palossa tuhoutui kaupungin raatihuone ja sen mukana kaupungin asiakirjat. Maanmittari Odenwallin vuonna 1826 laatimaan asemakaavaan liittyneestä asukasluettelosta on nähtävissä, että tontin asukkaana on tuolloin ollut perämies Olof Karakainen. Tästä alkanee talon asukkaiden merellisten ammattien kirjo, sillä seuraavan vuosisadan ajan talon asukkaiden ammattinna on tavallisimmin merimies tai luotsi. Rantakatu 16 c:n etelän puolimmaiset osat rakennettiin 1830-luvulla ja ovat siten nykyrakennuksen vanhimmat osat.

 

Tauvolan talo

Luotsin ammatissa elantossa hankkineen Lindgrenin suku myi talon niin ikään luotsina toimineelle Samuli Tauvolalle, joka yhdessä vaimonsa Liisan ja lastensa Hilja Elisabethin, Eeva Kaisan ja Väinö Mikaelin kanssa muutti Siikajoelta Rantakadun talon uusiksi asukkaiksi. Jo Lindgrenien aikana taloa oli laajennettu pohjoiseen yhden huoneen verran, mutta Tauvoloiden vuonna 1912 suorittaman korjausurakan myötä talon julkisivu sai nykyisen ulkoasunsa. Tyylillisesti talo edustaa lähinnä alueella vallitsevaa puuklassismia.

Samuli Tauvolan jälkeen taloa jäivät asumaan tyttäret Hilja ja Eeva sekä poika Väinö, jolla oli perhe. Väinö Tauvola oli Raahen ensimmäisiä taksiautoilijoita. Tämän ammatin harjoittamisesta muistuttaa pihan perällä edelleenkin oleva tallirakennus, joka on varustettu leveillä kaksoisovilla. Ajonsa päätteeksi Väinö Tauvola ajoi pirssinsä pihan poikki talliin.

Taksiautoilija Tauvolan tytär Maija-Liisa ryhtyi emännöimään taloa vuonna 1962. Hän oli koulutukseltaan opettaja ja avioitui Pauli Nissilän kanssa. Heidän avioliittonsa oli lapseton. Tauvolan perikunnan ja Maija-Liisa Nissilän omistuksen aikana tapahtuivat talon sähköistäminen ja vesijohtoverkkoon liittäminen.

 

Modernia asumista

Rantakatu 16 c on viimeiset parikymmentä vuotta kuulunut Sakari ja Sirkka ( nyt jo edesmenneelle) Mattilalle. Heidän aikanaan talo on siirtynyt nykyaikaan kaikkine mukavuuksineen mutta vanhaa kunnioittavassa hengessä. Olemassa olevan suojelupäätöksen velvoittamana rakennuksen uudet lisäosat kävivät läpi museoviraston hyväksynnän, koska julkisivun piti säilyä entisellään.

Suojeltu asuinympäristö antaa takeen miljöön muuttumattomuudesta, mistä kaikki talonomistajat eivät voi nauttia kehittyvässä kaupunkikuvassa. Tarkkaan säädellyt mahdollisuudet uudisrakentamiseen ja rajalliset ulkoasumuutokset karsivat suojelusta kiinnostumattomat asukkaiksi muille asuinalueille.

 

Faktaa

  • Tontilla ollut asutusta ainakin 1700-luvulta lähtien
  • Talon vanhimmat osat 1830-luvulta
  • Tontilla olevat ulkorakennukset rakennettu vuosina 1865-1885
  • Nykyinen ulkoasu vuoden 1912 remontissa
  • Omistajat 1800-luvulla merimiehiä ja luotseja
  • Tauvolan suku omisti talon vuosina 1904-1987
  • Sakari ja Sirkka Mattila ovat omistaneet talon vuodesta 1987.
  • Tonttinumerointi 16 c juontaa vanhasta tonttijaosta, jossa samalla tontilla sijaitsi useampi talo.
  • Opaskurssin päättötyö: Rantakatu 16 C (pdf)

 

Lähteet: Raahen tienoon historia I, II ja III, Söderhjelm A., Raahen kaupunki 1649-1899, 1911, Sakari Mattilan hallussa olevat kiinteistöä koskevat asiakirjat, Kirkonkirjatietoja eri ajoilta, Raahen srk

 

Juttu on julkaistu PookiSanomissa 17.7.2008.

 

Hanna-Leena Mattila