Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Raaheko Suomen helemi?

 

Merellisen Raahen matkailuoppaat poseeraavat Bacchus-purjelaivan kannella kesällä 1995

 

Kuva: Veijo Vähäkangas

No mitä ettei! Ihan varmasti se on yksi helmi helmien joukossa.

Raahen Matkailuoppaiden pieni mutta sitäkin innostuneempi joukko on lähes parinvuosikymmenen ajan vastannut matkailijoiden opastuksesta tässä pienessä Pietari Brahen nimikkokaupungissa. Sen värikäs historia on kiehtonut ja jaksaa edelleen kiehtoa. Raahen vahvuudet matkailullisesti ovat ehdottomasti vanha puu-Raahe, merellisyys ja tietysti Rautaruukki, pohjoismaiden suurin terästehdas. Kaupunki täyttää tänä vuonna kunniakkaat 350 v.

Tällä nuorekkaalla 350 vuotiaalla koulukaupungilla on paljon tarjottavaa niin liikunnan, kulttuurin kuin taiteenkin ystäville ja harrastajille.

Keskustan ilme kohentui huomattavasti viime syksynä, kun sinne valmistui monitoimitalo, Kauppaporvari. Näin Raahekin sai oman "Finlandia-talonsa". Toimivat upeat tilat ovat kovassa käytössä. Uusi 420 paikkainen Raahe-sali on täyttänyt sille asetetut toiveet. Salin akustiikkaa on kiitelty ja se sopii mitä erilaisimpien tilaisuuksien järjestämiseen.

Raahessa aika ei tule pitkäksi ja jos tulee, on syytä katsoa peiliin. Itsestähän se on kaikki kiinni - harrastamisessakin.

 

Meri kiehtoo

Raahe on selvästi kesäkaupunki. Silloin se on parhaimmillaan. Mutta myös talvella täällä eletään ja harrastetaan. Koska kaupunki sijaitsee aakeilla laakeilla, ei maasto kumpuile vaarojen, harjujen tai mäkien myötä. Eipä niitä ole osattu kaivatakaan. Meiltä löytyy jotakin muuta, mitä ei kaikilla ole. Se on tietenkin ihana moni-ilmeinen meri, ihan kaupungin vieressä. Se on haasteita ja puuhaa antava elementti, joka on kaikelle kansalle avoin niin kesällä kuin talvellakin.

Täällä voi tunnelmoida rannan kivellä istuen, auringonlaskua katsoen ja merta haistellen. Kuunnella kaislojen kahinaa ja laineiden liplatusta. Aistia oman pienuuden ja meren suuruuden, sen väkevän voiman.

Voi lähteä vesibussilla parin tunnin saaristokierrokselle ja nähdä miltä se Raahe mereltä näyttää. Talvella taas voi pistää eväät reppuun ja sivakoida suksilla tai patikoida jalkaisin jäälle. Tehdä vaikka nuotio saaren rantaan ja paistella siinä makkaraa. Tai hiihdellä aavalle ulapalle, jossa vastarantaa ei näy. Rusketus on taattu.

Mistähän lienee saaret, joita on yhteensä 46, saaneet kaikki nimensä? Kuten nyt esim. Tasku, Kalla, Riepu, Pimiä, Rääpäkkä, Jyry, Ämmä, Äijä, Kello. Soini, Smitti, Koni- ja Vasikanpää. Edelleen Pauha-, Saapas-, Vares-, Heinä- ja Preiskari. On Uniletto, Maijanpauha, Kraaseli, Akkunalauta, Hakotauri, Fantit ja Puluvärkki. Mukavia nimiä eikö vain?

Tietoa paikannimistä

 

Raahe ei nuku ruususen unta

Vuosien varrella on ollut kiva tehdä huomioita, mihin matkailijat täällä mieltyvät. Ihastusta herättää lähes jokaisessa matkailijassa vanha idyllinen puukaupunki, jossa voi viettää kiireettömiä hetkiä. Kävellä sen pikkutalojen reunustamia rauhallisia rotuaareja. Pysähtyä tutkimaan yksityiskohtia, kurkistaa pihapiiriin.

Raahe ei nuku ruususen unta, vaan on toimelias, edistyksellinen uudistuva ja ystävällinen. Se ei ole lähtenyt mukaan kaiken maailman "kotkotuksiin" suurten perässä, vaan säilyttänyt oman identiteettinsä ja omaleimaisuutensa. Ne ovat tänään myös Raahen vahvuus. Silti kaupunki on pysynyt mukana kehityksen kiivaassa tahdissa, täyttäen hyvin kriteerit koulu-, teknologia- ja teräskaupunkina.

Tuuppa käymään, tuoppa lapsesikin!

 

Julkaistu maaliskuussa 1999 Pohjoisen Opas-lehdessä.

 

Pirkko Utriainen