Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kari Juvan veistospuisto Raahessa

 

Tuulinen päivä on yksi Kari Juvan veistospuiston veistoksista

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Naishahmoja ja taruolentoja merikaupungin sydämessä

Empiretyylisen Raatihuoneen viereen avattiin kesäkuun loppupuolella vuonna 2008 ainutlaatuinen veistospuisto. Harvinaisen koleasta säästä huolimatta avajaistilaisuus kokosi pikkukaupungin mittapuulla valtavan määrän ihmisiä, sillä ymmärrettiin olevan todistamassa historiallista hetkeä. Vastaavan luokan tilaisuus lienee ollut vuonna 1888, kun Isollatorilla paljastettiin kaupungin perustajan Pehr Brahen patsas, jonka mukaan aukio sai uuden nimenkin Pekkatori.

Rantakadun ja Sovionkadun kulmauksessa sijaitseva Raatihuoneenpuiston nimellä kulkenut viheralue oli viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut tapahtumista syrjässä, kun Raahen perinteisten kesäjuhlien, Pekanpäivien iltatilaisuutta oli ryhdytty viettämään säävarmoissa tiloissa Kauppaporvarin suuressa salissa. Veistoskokoelmaa ei olisi siis voitu asettaa paremmalle paikalle, sillä sijainniltaan se on kaupungin parhaita paikkoja niin kaupunkilaisten itsensä kuin matkailijoiden kannalta.

Raahen kaupunki otti kuvanveistäjä Kari Juvan tekemän lahjoituksen vastaan suurella kiitollisuudella. Raatihuoneenpuistoon suunniteltiin tilat 19 veistokselle, jotka ovat samalla läpileikkaus taiteilijan töistä neljältä eri vuosikymmeneltä. Taideteosten myötä viheralueen nimeksi tuli luonnollisesti Kari Juvan veistospuisto.

Veistokset ovat pronssista valettuja pienoismalleja, joista osa on valmistettu suuremmiksi monumentaaliteoksiksi eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin kaunistuksena on teos nimeltä Thalia ja Pegasos. Taiteilija itse kannusti avajaistilaisuudessa pitämässä puheessaan katsojia myös koskettelemaan veistoksia, sillä siten pronssinen pinta patinoituu vielä kauniimmaksi. Tämä on tietenkin hyvä asia etenkin lapsiperheiden kannalta, kun ei tarvitse tyytyä pelkästään katsomiseen perustavaan taidekokemukseen.

Vaikka teokset on valmistettu lujasta materiaalista, on taiteilijan käyttämä muotokieli ilmavaa. Se näkyy ja tuntuu pintojen aaltomaisina muotoina, joka luo unenomaisen ja eteerisen vaikutelman esittämästään aiheesta. Juvan veistosaiheet ovat pääasiassa naishahmoja ja taruolentoja. Hoikat naisfiguurit on usein nimetty korvia hivelevän kauniisti, kuten Ballerina, Muusa rannalla, Tyttö Karjalan, Flamenco, Lady puistossa ja Pariisitar. Juvan kuvaamat mieshahmot ovat maskuliinisen voimakkaita, raskaan työn sankareita, seppiä ja merenkulkijoita. Taiteilija onkin todennut esimerkiksi kirjaston eteen sijoitetun Tuulta purjeisiin –teoksensa olevan ”kaikilla maailman merillä purjehtivien raahelaisten suojelussymboli”.

Taiteilija Juva on syntynyt vuonna 1939 Helsingissä, ja hänen kotipaikkansa on Espoossa. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa vuodet mm. Pyhäjoen ja Raahen maisemissa, ja hänellä on edelleenkin kesäpaikka Pyhäjoella. Juvan tekemää taidetta on Pyhäjoella mm. kirkossa, jonne hän suunnitteli 1970-luvulla seinäreliefin Kymmenen neitsyttä, sekä kunnantalon edessä, jonne on sijoitettu pronssityö Pauhalla. Sen pienoismalli Pauhavene löytyy Raatihuoneen juhlasalista. Kuvanveistäjä Juva on saavuttanut laajan kansainvälisen ja kotimaisen arvostuksen taiteilijana ja opettajana.

Raahen kaupunki halusi rakentaa puistosta lahjoituksen arvoa kunnioittavan ulkotilan. Osa veistoksista on valaistu, ja näin taideteoksista voi nauttia myös pimeänä vuodenaikana. Puistoon tehdyn vihersuunnitelman ajatuksena on, että veistokset ja kasvit muodostavat miellyttäviä taidekeitaita, jonne on raahelaisten ja matkailijoiden mukava pysähtyä jäätelönsyöntitauolle tai vaikkapa piknikille kauniina kesäpäivänä.

 

Lähteet: 

Juvan veistospuiston esittely Raahen kaupungin verkkosivulla

 

Julkaistu maaliskuussa 2010 Pohjoisen Opas-lehdessä.

 

Hanna-Leena Mattila

 

Takaisin sivulle Tarinoita Raahesta ja raahelaisista