Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Vissiitti Wanahan herran waltakuntaan

 

Wanaha herra majjailee Raahen museosa. Sitä voi käyvä sielä tappaamasa

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Meille raahelaisille oma museo on tietysti liijanki tuttu jutun aihe. Sempä takia kannattaa vokotella kesävieraat völijyyn ja ylypiänä esitellä kaikkia erilliskummallisuuksia, joiton kertyny museon vitriineihin aikain saatosa. Vissiitille on syytä lähtiä ajan kans.

 

Kilipikonna roikku porstuan katosa

Raahen museotoiminta alako siittä, ku 1800-luvun puolivälin tietämillä oli purijelaivakausi ja meillä Raahesa meni tosi lujjaa. Jokseenki puolet työikäsestä porukasta joko seelas maaliman merillä tai ahersi maisa merenkulukuun liittyvisä ammateisa.

Raahelaiset laivat seelas haminasta haminaan. Ylleensä sjömanni otti pestin kolomeksi vuojeksi ja tuli sitte takasi taikka ei tullu. Mutta jos tuli, nii toi tulijaisia.

Näistä merenkulukijain tuomista suveniireistä piirilääkäri Carl Robert Ehrström kekkas kerätä wissin kaavan mukasesti kokoelman. Carl skriivasi Oulun Wiikkosanomiin kertomuksen siittä, miten museo voi toimia sivistyksen välikappaleena. Tohtori saiki raahelaiset innostuun museon perustamisesta.

Syltpata elikkä kilipikonna on maukasta evästä ja siittä merimiehet sai vaihtelua ruokalistalle, jokkoli monasti hernerokkaa ja puurua taikka puurua ja hernerokkaa. Kilipparin kuoret kuletettiin kottiin tulijaisina ja ripustettiin roikkuun porstuan kattoon.

Hait oli kans hyvvää sapuskaa ja niitten selekänikamista sai askarreltua kävelykepin, jolla sai maisa päät kääntyyn.

Kiinasta asti on joku tuonu nukkeja ja lasimaalauksen, josta näkkee, miten pieniksi kiinalaisnaisten jalat kutistettiin. Vaikialta tuntuu uskua, että näytille tällätty kenkä on ollu oikiasti käytösä.

Kauppaneuvos Sovelius toi häämatkalta Egyptistä asseita. Tulimaasta, Etelä-Amerikasta on peräsin jousi ja kvartsikärkisiä nuolia laamannahkasesa nuoliviinisä.

Antti Pyy lahajotti kokoelman, jonka oli haalannu Tyynen meren saarilta. Vitriinisä on heinähammeita ja pari viittaa sekä päähine, jokkon voinu kuulua vaikka poppamiehelle.

Liekkö mittään apua ollu sulttaanin allekirijottamasta merikapteenin turvakirijasta, jonka piti suojella merirosvoja vastaan?

Entäpä sitte kaikki luonnonihimeet, joita merimiehet rahteeras raahelaisiin kotteihin niinku merihevoset, pallokalat, albatrossin siivet, simpukat, korallit, sokerimännyn kävyt taikka vallaanhampaat. Eikä niitä kaikkia kannata täsä lujetella, parempi on ohojustaa museon yläkertaan syynäämään ihte.

 

Wanaha herra omasa nurkasa

Maaliman vanahin sukelluspuku, jota on alettu karahteeraan Wanahaksi herraksi, on taas kotona omasa nurkasa. Seoj jaksanu evustaa Raahea monesa suuresa häppeningisä.

Sukelluspuvun kenkkäs museolle 1860-luvulla kapteeni Johan Leufstadius nuorempi. Puku on vasikannahkaa ja räätälöity joskus 1700-luvulla.

Pukkuun tukkeuvuttiin sisälle mahapuolella olevasta aukosta. Ahtaanpaikan kammua ei saanu olla, ku vielä pitkä aukkonahka kierrettiin vyön ympärille ja vyö lujasti kiinni sukeltajan vyötäisille, ettei vesi päässy sissään. Sukeltajalle pumpattiin ilimaa palakeilla.

Sukelluspukua käytettiin, ku laivojen pohojia syynättiin satamasa. Paatteja ei tarttenu kiskua kuivalle maalle turhan takia.

Vastapäätä Wanahaa herraa on järkätty merimiehen koti-interiööri. Sjömannin huusholli eijjollu suuren suuri, ylleensä vaan huone ja kööki.

Merimiesten muijat joutu vuosikausia yksinään huolehtiin Katinhännän kortteerista ja jäläkikasvusta. Ylleensä mies lähetti meriltä rahhaa ja huolehti sakkinsa elannosta.

Aina asiat eijjollu näin hyvin. Jos mies karkas laivasta tai hukku, oli vaimon lähettävä ihte tienestiin. Monet naiset teki raskasta työtä seelinompelijoina ja muisa käsityöläisammateisa.

Saattopa joku nainen opetella arvostetunki ammatin niinku tämäki Heinosen Maria, joka lienee aivan eka naispuolinen kultaseppä Suomesa.

Kulta- ja hopiaseppä Gustav Heinonen halus lahajottaa verstaasa Raahen museolle. Nyt koko helahoito on näytillä, siinon viiloja, vasaroita, stansseja, alasimia ja sormuslanganvetopenkki. Siittä vois alakaa hommiin, jossois taito hyppysisä.

 

Naamakatteja ja pyhimyksiä

Mikael Balt tuli Suomeen Ruottista vuoden 1650 tienoilla. Henrik Fleming oli tilannu saarnatuolin Turun tuomiokirkkoon ja sitä Balt tuli asentaan. Viis vuotta myöhemmin Raahen pormestari Henrik Corte kuhtu Baltin Raaheen rakentaan saarnatuolia ja koristelleen kirkkua.

Baltin näpertelemät puuveistokset pelastu kirkon palosta vuonna 1908, ku noli viety kellotapuliin eikä se palanu.

Raahen seurakunta 350 vuotta - Linkki juttusarjaan.

Ajan tavan mukkaa kirkon seinille kuvattiin Raamatun kertomuksia. Vanahan kirkon kuvaohojelma kattaa ihimiskunnan kristillisen historian Aatamin ja Eevan alakusynnistä viimeiseen tuomiopäivään ja puussuunain soittoon.

Apostolit ja evankelistat julistaa Jumalan sanomaa. Naamakatit on kissaelläimiä, joillon aina kieli ulukona. Vanhan kirkon alttaria kehysti androgyynit, jokkon kapialle lauvalle maalattuja mieskasvosia olentoja, joillon selevästi naisen rinnat.

Rikkaat lahajottajat sai kirkkoon oman muistotaulun niinku Henrik Corte, Karl Kranck ja Hans Forbus.

Musoen kirkkosali on nykyjäänki käytösä, sielon menty naimisiin ja orkaniseerattu monellaisia tillaisuuksia.

 

Leikkikaluja ja käsitöitä

Mikä antas paremman kuvan jostaki ajasta ku leikkikalut? Museon kokoelmiin on päätyny puuhevosia ja räsynukkeja, toinen toistaan fiinimpiä. Ei tartte oottaa ku sata vuotta, nii saahaan pällistellä vitriineihin säilöttyjä parpi-nukkeja ja hiimän-ukkoja, jokkon nykykakrujen käytösä.

Entivanahasta sorminäppäryyttä on esillä yläkerrasa. Niitä ihhaillesa heleposti unohtuu, että käjentaitoja tarvitaan nykymaalimasaki. Ne ilimenee vaa erilailla ku ennen.

Lähteet: Museon esitteet, Inga Leppälä/ Raahen vanhan kirkon veistokset, useiden opas- ja museokurssien luentomateriaalit ja muistiinpanot, lehtileikkeet, Raahen kaupungin kotisivu: www.raahe.fi

 

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 28.6.2003.

 

Lisätietoja:
Raahen museon sivuilta

 

Kirsti Vähäkangas

 

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi