Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Tervtulo Raumall merem barttal

 

Ku raumalainen polliisi ilimottaa, että kistussa kom trankki, se tarkottaa, että kolome juovuspäisään örveltänyttä retkottaa reporankana putkasa, joka entivanahaan toimi Raatihuoneen yhteyvesä

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Raahen kaapungin tietojärijestelmäpomo, se Paanasen Matti, skriivas yhtenä helteisenä päivänä virallisen oortelin, jolla se määräs meijät Kurolan Päivin kans hommautuun Raumalle, ku Suomen kuntaliitto orkaniseeras sielä oplikatoorista koulutusta kunnallisille www-viestijöille.

Ku mollaan kumpiki maalaistyttöjä ja meillon vanahanaikanen kotikasvatus, nii me sökästiin heti kiireen kaupalla hakkeen kassööriltä sekkiä ja sitte matkahuoltoon puukaan pilettejä.

Heti kyllä kekattiin näille kaapungeille yks yhteinen piirre. Kumpaanki o älyttömän konstikkaat kulukuyhteyvet. Ensteksi häätyy körötellä onnikalla ja poukkoilla sitte junasta toiseen ja hypätä taas onnikan kyytiin. Matkahuollosaki kertovat, että Raumalle osotettuja paketteja putkahtellee sinne alavariinsa.

Ku Marika oli saanu piletit valamiiksi, nii me honattiin, että Päivi vois saaha opiskelija-alennuksen, ku siitä pitäs tulla isona maisteri. Koko pilettirehvohka meni uusiksi. Marikalle tärräytämmä kymmenen pistetttä ja papukaijamerkin hermottoman lupsakkaasta passaamisesta. Me Päivin kans saahaanki välillä höperehtiä, ku mollaan mummuja.

 

Vanhas Raumas piissa pali vauhkottlemist

Raumalaiset oli ujuttanu nettipitosen ohojelman välliin pystökaffet ja pikasen kävelykierroksen Vanahasa Raumasa. Tottakai noli honannu, että ku paikkakunnalle haalautuu viestijöitä ympäri Suomia, nii niitten völijysä muuki tieto kulukeutuu valtakunnan joka kolokkaan.

Niitten vanaha kaupunki on 28 hehtaaria. On se Raahesaki sentään 24 hehtaaria. Nii ettei täsä ihan olemattomalla ylypeillä meilläkään.

Nörttilauma iliman tietsikoita ja Internettiä kopsutteli korkkareilla pitkin mukulakivikatuja ja pällisteli aataminaikusia pytinkejä, jokkoli ruusattuja ja toinen toistaan fiinimpiä.

Reistasivat Raumalla leuhkia, että Rauman gaupung ja se fiskaali ova omald osaldas koettant tehd osutes: torpa ova varjellu virallisellp plaanriitningill, ja ihmsill anneta höydei siit, millt tavall nep pysyvä hyväs reedas täst ettippbäingi. No nii o meilläki tehty! On kaavalla suojeltu, tottamaar!

Erilaisuuksiaki kaapunkien väliltä löyty, ku kuunteli korvat höröllään opaskolleeka Paula Korpisen posmennustarauman giälell.

Rauma on yks Suomen kuuvesta keskiaikasesta kaapungista. Se perustettiin vuonna 1442. Vanhasa Raumasa on 600 pytinkiä. Sillähän ne raumalaiset lesottellee, ku se om päässy Unescon maalimanperintöjen joukkoon siinä misä Ekyptin pyramiitit ja Intian Taj Mahal. Kas ku sitä ei räknätä yheksi maaliman seittemästä ihimeestä!

Rauman palokunta on hoitanu arpeetisa kiitettävästi, ku yhtään pahhaa tulipalua eijjoo päässy roihahtaan vuojen 1682 jäläkeen. Niinku ihtekukanenki muistaa, Raahe palo poroksi vuonna 1810.

Ku Rauma on keskiaikanen kaapunki, nii sen kavut ja kujat on soukkia ja mutkasia ja tontit on epäsäännöllisen mallisia. Meilläpä onki renessanssin ihanteitten mukkaan taakotettu ruutukaava ja kavut on takitilleen suorasa linijasa eikä ne luikertele niinku juosten kustu.

 

Buadei, fiinei puistoi, pitsei

Monellaista pytinkiä nähtiin niinku tämäki Raatihuone, joka seisoo ylypiänä Kauppatorin laijasa. Se valamistu 1776. Sielon ny museo ja vitriinit pullollaan pitsejä ja merenkulukualan tilipehööriä. Ysk sieltä kuitenki puuttuu, nimittäin se maaliman vanahin sukelluspuku, ku se o meillä. Kaapungin viskaalit on siirretty puurtamaan entiseen palokunnan pytinkiin Kannaalinrannalle.

Raatihuoneen tornin kello näyttää nykyjään virallista Suomen aikaa. Raumalaisilla oli sata vuotta sitte ihan oma ajallasku. Soli 17 minnuuttia jälesä muusta Suomesta. Hunteerakkaapa, mikä sähälinki oli justeerata esimerkiksi junien aikataulut! Valtiovalta sääti vihovviimen oortelin, joka pakotti raumalaiset kääntään kellosa.

Puustaimista Raumalla tuntuu olevan uupelo, ku ne lyhentellee kaikki sanat lukukelevottomiksi pätkiksi niinku tämäki Naolmäki, jokkon kuulemma hantvärkkäreitten ja vähäväkisten revviiriä. Portteja on kans joka paikasa. Ne laitetaan illalla visusti säppiin, ettei villielläimet pääse pihhoille mellastaan.

Juorupeilejä Vanahasa Raumasa o vaan kolomesa akkunasa. Ovat kuulemma mahottoman tyyriitä kapistuksia. Akkunalautoilla näky senki seittemällaista tilipehööriä niinku meilläki. Posliinikoiriaki näytti olevan mutta noli eri näkösiä ku meillä.

Toreja on usijampia. Kappatori, Helsingin tori, Kalatori ja liekkö vielä muitaki. Puttiikkeja Vahanasa Raumasa kyllä piisaa, niiton äkkiä räknättynä parisattaa.

Monta tärkijää ukkua on kortteerannu täsä maalikyläsä niinku tuoki Nortamo. Sehän se skriivas niitä jaarituksia, jokkon tullu kauhian kuulusaksi. Nykyjään sanotaanki, että Raumalla puhutaan rauman giälell ja kirkiäle murttell.

Empä oo aikasemmin tullu aatelleeksi, että se Kordeliiniki on Raumalta, vaikka niitä sen säätiön apurahoja jajetaan Raahesaki alavariinsa. Alfred oli köyhän sjömannin poika, joka haali ihtelleen mahottoman määrän maallista mammonaa. Se kenkkäs pätäkkää sivistyksen hyväksi. Ei mikkään turha tyyppi!

Kaapungin läpi virtaa Rauman joki. Sitä karahteerataan täälä Rauman Ganaliksi. Piti hierua silimiään, ku aamutuimaan mentiin kaupungintalloon ja sillä kohalla kannaalisa seisua komotti kolome naista uintitamineisa. Tarkemmin syynättynä soli tilataijetevos.

Joku ehotteli Raahen Kauneuskanavalle nimikilipailua. Miltä kuulostas Raahe Kannaali?

Entäpä sitte nämä pitsit? Nehän viiraa Raumalla oikeen Pitsiviikkua, jokkon tunnettu kautta maan. Mustan pitsin yöhön tälläävät kulttuuria ja hantvärkkäreitten näpräämää hilipentööriä tyrkylle. Kehua retostivat, että pitsit tunnetaan Ameriikasa ja Japanisa asti.

Ihte pitsinnypläys o simppeliä puuhaa, ei tartte muuta ku men äärest viäre ja viärest ääre ja muist pannt tarppeks kiarui spindelin gondeihi. Opas kyllä eppäili, että siins saa hikkoill, ennen go siin leipäs ansatte, eik stää kaikk taulpääp pyst tekemängä.

...ei sitä kaikkia kerenny skriivaamaan vihkoon eikä jaksanukkaa, ois vielä tullu jännetupen tulehus, pääsettähän tuonne ihtekki kahtoon, jos kiinnostaa... - Olkka niingon gotonan ja pitäkkä lysti, raumalaiset reistas ehotella.

 

Raumlaissi trahtöörei

Sev verran kerettiin tutustua sikäläiseen ruokaperinteeseen, että apatttiin lapskoussia mahan täyveltä. Se on tiivistä jankkia, josson lihat, potut, löökit ja porkkanat sotkettu muusiksi. Lautaselle lopsautettaan iso kökkö lapskoussia ja kaivetaan keskelle kuoppa, johon lorrautettaan reilusti voisullaa. Latinki näytti eppäilyttävältä mutta maistu melekeen yhtä hyvältä ku rössypotut.

Koko häppeninki oli orkaniseerattu niiv viimesen päälle fiinisti, ettei täsä keksi mittää kätisemistä. Nii, ja älyttömän vieraavvarasia nämä raumalaiset on. Ku olin setvimäsä loppurätinkiä kortteeripaikasa, niin noli skriivannu maksajan paikalle Rauman kaupunki!

Päivin kans opimma roppakaupalla uusia kujjeita. Niitä otamma käyttöön, ku Raahen kaapungin nettisivuja aletaan mulukata uuteen uskoon.

 

Lähteet: Vanha Rauma -kävelykierros, Rauman matkailuesitteet, Rauman kotisivu/ www.rauma.fi
PS: Lämpimät kiitokset Rauman kaupungin viestintäväelle yhteistyöstä jutun synnyttelyvaiheessa.

 

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 13.9.2003.

 

Kirsti Vähäkangas

 

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi