Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Semiskoita ja tekulaisia pehemotekniikan saaresa Pitkäsäkarisa

 

Pitkänkarin mehtikköön on noussu pytinkejä it-virmoja varten. Alueella ahertaa työn touhusa melekeen 400 ihimistä

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Joskus muinoin meri ulottu kaupungin rantaan asti niin syvänä, että isokki paatit saatto seelata vaikkapa suolalastisa aivan kauppatorin laitaan. Sillon Pitkäkari, Iiläinen ja monet muut niemet oli saaria.

Fredrik Soveliuksen papereista on ilimenny, että sen isoisä ja isä oli vuonna 1742 seelanneet läpi Härkäsalamen, jokkon Pitkänkarin pohojospuolella.

Ku maa nousee Raahesa metrin sajasa vuojesa, nii Pitkäkari kasvo kiinni mantereeseen ja Pikkulahti meinas maatua umpeen. Raahelaiset päätti pelastaa Pikkulahen ja siksi ne kaivaa hurrautti Kauneuskanavan. Vuonna 1983 kanava ruopattiin 1,5 metrin syvyseksi. Soli vuosikymmenet keskeneränen ja haiseva lääseikkö. Ihimiset tituleeras sitä Kauneuskanavaksi ihan pilikollaan.

Raahesa elettiin 1990-luvun alusa lihavia vuosia ja kaupungilla piisas pätäkkää, millä ruopata Pikkulahti ja kunnostaa Kauneuskanavan ympäristyä. Pikkulahti pavottiin ja pumpattiin tyhyjäksi. Sitte ajjaa rymmyytettiin maata pois.

Lopulta päästettiin meri lainehtiin takasi omalle paikalleen. Nyt meillonki niin huluppiat vierasvenepaikat museon mölijällä, että sinne voi rantautua jopa seelipaatilla.

 

Kampuksella kansankynttilöitä ja tekulaisia

Aikonaa 1900-luvun alusa, ku seminaari koulas kansankynttilöitä, Kauneuskanavan yli mennä kipitettiin Huokausten siltaa. Virallisen stoorin mukkaa semiskat huokaili sillalla läksyjen palijoutta. Mutta yks entinen semiska palijasti, että huokailu johtuki siitä, ku läksyt oli jääny lukematta.

Semiskat oli 1900-luvun alun Raahesa tärkijöitä persoonia monesta syystä. Niitten ansiosta meillä harrastettiin kulttuuria ja urheilua. Ne kortteeras hyyryläisinä Katinhännän peräkamareisa ja se toi perheille lisätienestiä. Niitä varten oli sääjetty oma liikennesääntöki. Vaan lehemät ja semiskat sai kävellä lämpsiä keskellä katua.

Olipa näille kahelle merkattu annakkaan yhteinen merkkipäiväki kevväällä. Molemmat nimittäin pääsi sammaan aikaan kesälaitumille. Lehemät ajettiin Ämmänkatua pitkin Lehemirannalle ja semiskat häipy omille teilleen.

Ku sitte valtiovalta päätti lopettaa seminaaritoiminnan Raahesa, nii meijjän silimäätekevät oli niiv viksuja, että sai hommattua tilalle tietokonealan koulutusta. Vuonna 1972 se alako ja sitä on sitte piisannu näihin päiviin asti eikä loppua oo näköpiirisä.

Kyllä nämä tekulaisekki on tärkijöitä. Jossei ny ihan liikennesäännöv väärtejä, nii ainaki niitä varten on kampusalueelle tehty niil loihakat ja komiat kavut ja rotuaarit, että tämmöstä maalaistyttyä iha hirvittää.

Tekulaiset on kans kulttuuripersoonia. Niiton uittaa reutuutettu Kauneuskanavasa monena Valapurin päivänä. Ja kyllä ne muutenki piristää kaupunkikuvvaa, ku ne järkkää niitä tempauksia. Ja ne assuu kans hyyryläisinä. Ny ku osa Porvarikoulun röökynöistä rantautu kampukselle, nii eiköhän sitä säpinää piisaa kotitarpeiksi.

 

Viihtysä kanavamilijöö

Kauneuskanavan sillat on rustattu kerralla mallikkaaseen tällinkiin. Kelepaa siitä tekulaisten hilippua opintielle. On rakennettu huipputyylikäs valastus ja promenadi, jota pitkin passaa pasteerailla iltakävelyllä.

Kesäsin kanavaa pitkin voi souvella tahi putputella pikaliipparilla Pitkänkarin ympäri. Pikkulahen uimarannalla kelepaa lorkkia veesä ja maata rötköttää ihtiään rillaamasa aivan ku etelän aurinkorannalla. Ei puutu ku palamut. Jos Väisäsen Lauri hommais ens kesäksi pari tekopalamua, nii ei tarttis kenenkään ennää lentää Kanarialle.

Kauneuskavan rantaan valamistuu jouluksi parraan tapin takkaa pykättyjä kaksvooninkisia kortteereita. Niihin on monttöörit tällänny kaapeliteevee- ja Internetti-piuhat valamiiksi. Heti ku asukas on saanu raijjattua mööpelit sissään, se pääsee sättäileen kamraateille ympäri maapallua ja ilimeeraan, että passais tulla tupareille taikka muutev vaa atimoimaan.

Ku kanavan rannasta puukaa paatille oman tolopan, nii ompa siitä malleva lähtiä souteleen merelle tai vaikka Pursimajalle Siskon restoranttiin iltaa istuun ja kamraatien kans turiseen. Nii, ja aatelkaapa miten lysti on talavella nykästä hiihtokamppeet niskaan ja hiihellä jäätä myöten Taskuun tai röysille.

 

Urheilukenttä hätäaputöinä

Pitkänkarin urheilukentän raivaustyöt alotettiin lokakuusa 1930 hätäaputöinä. Opetusministeriö anto hommaan raha-arpajaisten voittovaroja. Rakentaminen pysähty pula-aikana vuosikausiksi. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1934, että kenttä häätyy rakentaa valamiiksi. Kevätkesästä 1938 soli vihovviimen ylleisurheilijoitten käytösä.

Pitkänkarin kenttä palaveli ylleisurheilupyhättönä vuoteen 1975. Seuraavana vuonna valamistu Koivuluovon kestopäällystekenttä ja ylleisurheilijat häipy sinne. Muttei Pitkänkarin kenttä jääny pois käytöstä. Futiksen pellaajat valtas sen ihtelleen.

Tästä etteempäinki Pitkänkarin kenttä säilyy nykysesä käytösä ja sitä pijetään kunnosa. Alueelle tehhään väjestösuojapytinki, jokkon passeli vaikka kokkous- ja kerhotilloiksi.

 

Haitekista arpeetia sääkereille nörteille

Softpolis Island or räntätty fiinisti rossyyreihin engelskan kielellä, sillä toisella kotimaisella. Se on sitä pehemyttä tekniikka, haitekkia, ohojelmia ja sen semmosta, jota värkätään tietokonneitten kans.

Ekat tietotekniikkapuulaakeille tarkotetut pytingit pykättiin Rantakavun varteen vuonna 1993. Kiinteistöpuulaaki Softpolis Raahe Oy:n tirehtööri, tämä Harry Sanaksenaho, lesottellee, että sen peukalon alla on kaiken kaikkiaan 17.000 kerrosnelijyä.

Eikä siinä kaikki. Sanaksenahon puliju tarijuaa toimitilojen lisäksi kokkoustilat ja saunat. Ku kerta Suomesa ollaan, nii misä muuvalla niitä asijoita vois pähkäillä ku saunasa?

Sammaan hengenvettoon Harry vielä kehua retostaa, että it-saaren monipuoliset tukipalavelut heleppaa virmojen väkiä nii, että ne voi keskittyä siihen omman ahavääriin ja lempata muut hommat toisten huoleksi. Niinku tämänki sapuskapuolen, jokkon Amican heiniä.

 

Gellmannin lasareetti

Entäpä sitte, jos alakaa syvänalasta juiliin tahi sattuu tapaturma taikka tulla tupsahtaa perheen lissäystä? Ei hättää, Isak Gellmanin testamenttaamalla rahalla alotettu lasareetti on aivan nurkan takana. Sieltä löytyy apu Softpoliksen herskaapille niinku meille muillekki.

 

Lähteet: Samuli Paulaharju/Wanha Raahe, Juhani Tähjänjoki/Urheilu/liikuntalautakunnan historiikki, Softpolis Raahe Oy:n kotisivu/ www.softpolis.fi

 

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 6.12.2003.

Röökynä ryykää hantuukia

 

Kirsti Vähäkangas

 

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi