Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Raahen kolome komiaa Raatihuonetta

 

Tämä 1800-luvulta peräsin oleva kello raksuttaa Raatihuoneen yläkerran seinällä

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Raahen kolme raatihuonetta
Raatihuone, kuvagalleria

Me Pehr Brahe vahavisti omalla käjellä Raahen perustamiskirijan vuonna 1649. Saksansukunen Henrik Corte pestautu ensimmäiseksi pormestariksi vuonna 1651. Pikku hilijaa kaupunkiin muutti pisnesmiehiä, puukhollareita, hantvärkkäreitä ja muuta porukkaa. Muuttointua lisäs uuvelle väjelle luvattu verovappaus. Siinois ilimanen vihije väjestökavosta kärsiville kunnille.

 

Eka ja toka Raatihuone

Raahesa Raatihuone on aina ollu yks kaupungin kommeimpia pytinkejä. Ensimmäinen Raatihuone valamistu vuonna 1654. Soli ainua kokonaan kakskerroksinen rakennus kaupungisa. Soli pykätty ensimmäisen torin, siis nykysen Myhrbergin puistol laitaan.

Rakennuksesa oli korkia suippotorni ja sitä koristi Tukholmasta asti hommattu tornikello. Talosa oli päätykamarit, joisoli yks akkuna julukisivun puolella. Niimpä kummasaki kerroksesa oli molemmin puolin tornia pari reilun kokosta huonetta taikka yks iso sali. Porstua ja satulakatto oli ruusattu puuveistoksilla, jokka Mikael Balt oli näperrelly. Sama taiteilija veisteli koristuksia meijän ensimmäiseen kirkkoon.

Alakerrasa uluko-oven pohojospuolisesa kamarisa toimi ens alakuun koulutupa. Vuonna 1692 alettiin hommaamaan uutta talua koulutoimelle kirkon vierestä.

Porvareitten piti tuuva työmaalle kolome tukkia ja pari lautaa. Ruotulujettelom mukkaan rakennustyömaalle orkaniseerattiin kymmenen miestä joka päivä. Ku koulua viimesteltiin, hääty kaupunkilaisten lahajottaa sammalta, tukkeja ynnä muuta tilipehööriä. Korsteenien muuraukseen kerättiin jokkaiselta porvarilta kaheksan kupariäyriä. Tällä konstilla saatiin valamiiksi luokkahuone ja koulumestarin kortteeri.

Raatihuoneen paras vinttikamari oli pyhitetty Brahen vissiittiä varten. Mutta ei tuo ruoja ikinä vaivautunu ees pistäytymmään täälä. Muita tärkijöitä ukkoja täälon kyllä rampannu alavariinsa.

Niinku tämä Aadolf, joka ei päästäny Johania ja Cathariinaa naimisiin. Ja sitten se Aleksanteri, joka sai Friemanin neitien päät pyörälle. Sitte palijo myöhemmin tänne hiihteli yks UKK. Sej jäläkeen meillä kävi atimoimasa Manu. Eikä Marakaa saanu virkaasa hoijettua iliman Raahev vissiittiä.

Isov vihan aikana venäläiset poltti tämän Raatihuoneen. Vuonna 1729 sen paikalle valamistu uus kakskerroksinen mansardikattonen pytinki. Sitä nikkaroi Abraham Remahl, joka toimi päätyökseen Raahen kappalaisena. Tämä rakennus arkistoineen päivineen palo vuojen 1810 suurpalosa.

 

Brunowin porvaristalo

Suurpalon jäläkeen oli vakkaa meininki rakentaa Raatihuone uuven torin yhelle kulumalle. Mutta se rojekti jäi pelekäksi puhheeksi rahav vähhyyven ja pyrokraattisten ropleemien takia.

Vuonna 1862 kaupunki sai vihovviimen runnattua päätöksen, että ostetaan tullinhoitaja Gustav Robert Brunowin perikunnalta omakotitalo Rantakavun varrelta.

Iso ja komia talo ov vissisti herättäny huomijua vasta riehuneen tulipalon jäläkeen. Ostohetkellä soli vuoraamaton ja saliki oli keskentekone. Alakuperäsisä suunnitelmisa oli ollu 25 huonetta ja valamiina oli kaheksan. Uusklassisen talon suunnittelija on Carl Ludvig Engelin oppilas Anders Fredrik Granstedt. Kauppahinta oli 2.500 ruplaa.

Vuonna 1839 valamistunu talo entrattiiv virastokäyttöön porukalla. Miehiä komennettii Fellmannin varvista työmaalle. Ku seiniä rapattii, nii poikaviikarit vuoli nelikulumasia nappuloita viijestä koppeekasta kapallisen. Niitä iskettiin seinii, ettei raplingit rapise alas. Talo sai valakosev värin, peltikaton ja lissää tulisijoja.

Seuraavan kerran talua entrattiin 1940-luvulla. Sillon siirrettiin sissäänkäynnit rakennuksen päihin, ku noli aikasemmin ollu itäsivulla niinku nykki.

1960-luvulla hoksattii, että Raatihuoneen perustukset oli liikkunu. Talo oli aikonaa rakennettu ihan Soviollahen rannalle. Hirsilavat, jokkoli alakujaan upotettu merivetteen peruskiven alle, alako lahuaan, ku ne jäi pohojaveen yläpuolelle ja sai ilimaa. Talavien 1962, 1963 ja 1964 aikana perustukset uusittiin.

Sammaan syssyyn tehtiin muutaki remonttia arkkitehti Martti Torvikosken piirustusten mukkaan. Kellariin tuli lämmintä tillaa. Sielon ny kahavio, monistamo, arkisto ja väjestönsuojelutila.

Ensimmäisesä kerroksesa entrattiin väliseinien paikkoja. Toinen kerros rusteerattiin kokonaan uuteen uskoon. Kaikkien sisätilojen pinnat maalattiin ja ulukomaalauski uusittiin. Sisäremontti valamistu syksyllä 1965. Rofessori Esko Järventaus anto ohojeet ulukomaaleihin.

Juhulasali on säilyny alakuperäsesä paikasa ja koosa. Salin ja kaupuginjohtajan huoneitten mööpleerauksesa ov vanahaa tyyliä ja yks kaakeliuuni on säilytetty. Muuten tyyli on nykyaikasta.

Vuonna 1986 tehyn remontin yhteyvesä salista palijastu katto- ja seinämaalauksia. Salin seinät oli peitetty kalakkirappauksella, jonka päälle oli maalattu pilastereita ja niittev välliin peilejä. Ornamentit jäi uuven maalin ja lastulevyjen alle.

Raatihuonetta remontteerattiin himpuv verran, ku kaupunki juhuli 350-vuotissynttäreitä. Ny talo on melekeen alakuperästen suunnitelmien mukanen, ku ovet hivvautettiin takasi piham puolelle.

Ens vuojeksi on kaavailtu remonttirahhaa ja virkakonneisto joutuuki evakkoon Pattijojelle siksi aikaa, että pytinki tullee entrattua uuven Raahen tarpeita tyyvyttävvään kuntoon. Jos uus suurvaltuusto niin päättää.

Raatihuoneen remontti v. 2004 (pdf)
Raatihuone on Raahen helmi

 

Juhulasalin merimaalaus

Raatihuoneen tyylikkään juhulasalin seinällä kommeilee iso taulu. Se esittää Ruottin sotalaivastua taisteluharijotuksisa 1800-luvun lopusa. Siinon kaks laivaa taisteluharijotuksesa ja vielä kolomas taustalla sekä pari pikku paattia. Kuvasta erottaa lokkiparven ja laivojen kannella miehistyä. Laivoisa liehuu Ruottin liput. Taiteilija on Herman Gustav af Sillén.

Raahelaisella laivavvarustaja Henrik Soveliuksella oli tuuria vuonna 1894, ku se voitti taulun Tukholmasa kuninkaallisisa taijearpajaisisa, josa soli päävoittona. Sovelius tunnettiin visuna miehenä, joten soli luultavasti ostanu vaa yhen arvan.

Ruottin kuningas Oskar II lähetti evusmiehesä ilimineeraamaan, että haluais ostaa maalauksen. Mutta Sovelius ilimoitti, etteipä täsä oo pikku rahan puutetta mutta Raahe tarttee taijetevoksen. Heikku lahajotti taulun kaupungille, vaikkois saanu siittä 3.000 ruunua.

 

Lähteet: Samuli Paulaharju/Wanha Raahe, Raahen tienoon historia I, II ja III, Pekan Pookissa v. 1988 julkaistu juttu, Eija Turunen/Brunowin talosta Raatihuoneeksi v. 1987, Raatihuoneen peruskorjauksen hankesuunnitelma v. 1998

 

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 27.11.2002.

Röökynä ryykää hanktuukia

 

Kirsti Vähäkangas

 

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi