Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Raahelan värikäs historia palokunta-aatteesta tehojumppaan

 

Raahelan tatamilla sullaa ihirat ja kasvaa lihakset

 

Kuva: Mikko Heikkilä

Urheilutalo Raahela Palokunnankavulla tiijetään etenki voimailu- ja taistelulajien tyyssijaksi. Talon tatamilla harrastettaan palijo muutaki liikuntaa. Talolla on pitkä ja vaiherikas historia, joka alako vuonna 1908 Raahen kirkon palosta.

 

Alumperin palokunnantalo

Vuonna 1859 maistraatti orkaniseerasi kaupunkiin pakollisen palokunnan. Siihen hääty kaikkien kaupungin miesten lyöttäytyä völijyyn ja osittain akkaväjenki, kerta osa kaupungin miehistä seelasi pitkin maaliman meriä.

Vartiopaikan virkaa toimitti ruiskuhuone ja kirkontorni. Palopäällikkönä husseerasi viskaali. Palovahteina tepasteli yheksän miestä. Palokunnan arpeetiin kuulu palovartijointi. Öiseen aikaan miesten piti pasteerailla kattuilla ja vahtia, ettei mittään ylläriä pääsis sattuun.

Vuonna 1887 palokunnalla oli käytösä nelijä rattailla kulijetettavaa ruuttaa letkuneen, kaheksan ränseeliä, ämpäreitä, tikkaita ja lyhtyjä. Jonku kerrav vuojesa porukka piti harijoitukset. Niisoli ekaksi nimenhuuto ja sitte ruutan turvotusta museon rannasa. Saattopa ohojelmasa olla muutaki äkseerausta.

Paloturvallisuuven parantamiseksi oli kaupunkilaisille annettu liuta oorteleita. Parakraafien mukkaan ränsolat piti pittää auki. Virkavalta orkaniseeras ränsyynejä. Ku poikaviikarit kekkas konnuuksissaan ruveta matkiin palovartijoitten kailottamista, nii ei auttanu muu, ku säätää pykälä, joka kielsi moisen koiruuven sakon uhalla.

Uusi höyryruisku ja ruiskuhuone

Mittään suurta katastroofia ei sattunu ennenku vuonna 1908, ku heinäkuun 23 päivän ehtoona kello 10.45 annettii palomerkkejä. Kaupungin kirkko oli syttyny tulleen ja koko helahoito palo poroksi. Täsä suurpalosa valakeni, että kaupungin ylleisen palokunnan johto oli anhiton ja sammutusvehkeet äläskeleposet. Tappaus anto syssäyksen vappaaehtosen palokunnan alottamiselle.

Heinäkuun 28 päivänä pijettiin Raahen VPK:n perustamiskokkous Raatihuoneesa. Väkiä oli paikalla ku helluntaiepistolasa. Palokuntalaiset javoteltiin osastoihin ja valakattiin niille nokkamiehet.

Ku VPK:lla eijjollu kokkoontumispaikkaa, nii porukka päätti lyyvä pystöön ikioman talon. Vuonna 1909 kaupunki kenkkäsi tontin sillosen Aitakavun (nyk. Palokunnankatu) varrelta. Timperit vasaroi rustinkia tulisella tarmolla vuosina 1910-1911. Hapeneesti työtä ryskääviä talakoomiehiä ilimaantu maakunnasta asti niinku Paavolasta, Vihannista, Pattijoelta ja Salosista.

Pytinki tuli valamiiksi vuonna 1911. Juhulalliset vihkijäiset orkaniseerattiin tammikuusa 1912. Jupileumiohojelmaan oli räntätty voimisteluesityksiä, näytöskappale sekä juhulapuhe ja mussiikkia.

VPK:n toiminta jatku palavalla innolla ensimmäiseen maalimansottaan asti. Talo kuhisi täynnä senki seittemällaista säpinää. Sovaj jäläkeen jokku touhukkaat reistas puhaltaa palokunta-aatetta henkiin, mutta into laantu 1920-luvulla. Toiminta lenkäyty vuosikymmenen loppupuolella ihan yhettömmiin.

 

Sitte Suojeluskunnan talo

Suojeluskunta oli alakanu järkkään vilikasta äksöniä, esimerkiksi urheilua. Passelien tilojen hommaaminen tuli ajankohtaiseksi, ku tilat Fredriksbergin kartanosa alako tuntuun ahtailta ja epäkäytännöllisiltä. VPK möi talonsa Suojeluskunnalle vuonna 1929.

Ensimmäinev virallinen häppeninki Suojeluskunnan nimisä orkaniseerattiin 10. - 11.8.1929, ku kisattiin Suojeluskuntapiirin vappaaurheilumestaruuskilipailut ja pyöräheltiin kaks-iltaiset juhulabaalit. Samontein pytinki siirty lopullisesti suojeluskunnan hotteisiin. Suojeluskunnan isännyyvesä soli vuoteen 1944 asti.

Suojeluskunnat lakkautettiin lailla 3.11.1944 ja 6.11.1944 päivätyllä lahajakirijalla Raahen Suojeluskunta kenkkäsi talon Raahen kaupungille nuorisotaloksi. Kaupunginvaltuusto päätti 10.11.1944 ottaa kiitollisuuvella vastaan tontin ja kiinteistön irtaimistoneen ja velevollisuuksineen. Tämä meriteeras sitä, että kaupunki joutu pulittaan VPK:lle 280.000 markkaa.

Raahen VPK oli taas puhallettu henkiin ja sen tulisieluset puuhamiehet käänty kaupungin puoleen, ku niiltä puuttu pätäkkää. VPK esitti, että kerta kaupunki sai lahajotuksena talon Suojeluskunnalta, niin se voi maksaa talosta varsinki, ku oli tievosa, että VPK oli aikonaan kenkänny pytingin Suojeluskunnalle puoli-ilimaseksi. Kaupunginvaltuusto siunas asian 19.3.1945. Ja VPK kuittas riihikuivat.

 

Nykyjään urheilutalo

Rakennusta alettiin tituleerata Raahelaksi 1940-luvun lopulla. Se toimi aluksi kaupungin nuorisotalona. Talua käytettiin palijo myös kokkouksiin, tansseihin ja juhuliin. Hamasa nuoruuvesa oon ihtekke käyny Raahelasa tansseisa, joisa musisoi orkesteri ja joisa tanssattiin humppaa, valssia, tangua, jenkkaa ja polokkaa.

Arkkitehti Matti Torvikoski kuutijoi vuonna 1961 riitingit Raahelan muuttamiseksi nuoriso- ja urheilutaloksi. Kaavailut hyväksyttiin vuonna 1962. Harrastajat kettuutti vuojesta toiseen urheilullisella kekselijäisyyvellä, vaikka tilat oli jollaillailla puutteelliset. Raahela oli ainua sisäurheiluun passeli harijoittelumesta melekeen kakskymmentä vuotta.

Ku lentopallo ylleisty, tuli Raahelasta tärkiä paikka myös siinä lajisa 1960 ja 1970 lukkuilla. Paikka tuli tutuksi raahelaisjoukkueitten lisäksi monijoille pohojos-suomalaisille ja kauempaaki tulleille porukoille. Salin koko oli 28 x 14 x 6,5. Se täytti justiisa vaajitut mitat. Tunnelmasta kehkeyty hikisen tiivis, ku satapäinen pupliiki tuppautu likelle kentän rajoja.

Raahelan tilat alako ahtistaa, ku seurojen ja harijoituskertojen määrä lissäänty. Uupelo tilloista loppu vuonna 1985, ku Kummattiin valamistu Raahen kuntainliiton ammattikoulun ja erräitten muitten opinahajojen yhteinen liikuntahalli.

Raahelan tilat mulukattiin taas kerran uuteen uskoon. Syyskuun alusta 1985 Raahela pyhitettiin voimailulajien harijoitus- ja kilipailupaikaksi.

Usijoina iltona tatamille pölähtää junioreita itämaisten taistelulajien jaloja taitoja oppimaan. Hieno homma! Minkä nuorena oppii, sen vanahana taitaa ja tottumuksesta tullee toinen luonto nii, ettei seniorinakaa auta muu, ku viipottaa kakstehot huurusa pitkin pururatoja ja kuntopolokuja senki uhalla, että kelekkarehtaa vauhtihirmujen haittona ja polun tukkona.

Monta kertaa viikosa Raahelan tatami täyttyy työväenopiston tehojumppareista. Opettajan rääkisä katuaa allipaasikivet ja jenkkakahavat. Näkyville pompsahtaa pupupylly, pyykkilautamaha, joutsenkaula, säihkysääret ja ampiaisvyötärö. Jossei vielä tänä vuonna, nii varppina jo ens vuonna tai ainaki seuraavana.

 

Lähteet: Raahen tienoon historia III, Muistojulkaisu Raahen 300-vuotisjuhlaan 1949, Juhani Tähjänjoki: Urheilu/liikuntalautakunnan historia 1927-1987, Teuvo Virtanen: Tunne Raahesi

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 29.4.2003.

 

Kirsti Vähäkangas

 

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi