Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Raahe kolomen Corten komennosa

 

Henrik Corte ja Margareta Neocarlina kävelykierroksen näytelmäsä kesällä 2002

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Soli vuosi 1649, ku kuningatar Kristiina tökäsi puumerkkisä Salon kaupungin perustamispumaskaan. Pietari Brahe hääräs Suomesa kenraalikuvernöörinä. Brahen avuksi tarvittiin joku hanslankari tänne pohojan perukoille justeeraamaan juoksevia asijoita, ku Brahe ihte ei kerinny joka paikasa husseerata.

 

Henrik Corte vanahempi (n. 1600-1680)

Henrik Corte oli syntyjään lyybekkiläinen. Soli tullu Ouluun 1640-luvun alusa tukholmalaisen porvari Spiringin palavelukseen. Corte oli touhukas sääkerismies ja siitä tuli ennen pitkää Pohojois-Pohojanmaan kruununvouti. Sammoihin aikoihin Pietari Brahe oli saanu vappaaherrakunnaksi Pohojois-Karijalan, Pohojois-Savon, koko Kajjaanin läänin sekä Salosten suurpitäjän Pohojanlahen rannikolla ja tartti jonku tolokun miehen kerräämään veroja. Henrik Corte otti pestin ja alako toimittaan vappaaherrakunnan verokertymiä Brahen kotihaminaan Bogesundiin. Verot kerättiin etupääsä maatalloustuotteina, ku sen ajan ihimisillä ei monastikkaan ollu kätteistä.

Kreivi anto Cortelle oortelin rakentaa uus kaupunki Kajjaanin vappaaherrakunnan vientihaminaksi ja merikaupungiksi. Maanmittari Claes Claesson paalutti kaupungin paikan, kavut ja tontit. Claesson piirsi asemakaavan renessanssin ihanteitten mukkaan ja näin Raahe sai ekan ruutukaavan. Mehtää kaataa rymistettiin, tonttimaita taakotettiin, mölijä pykättiin, laivaväylä merkittiin. Ku Raahe piti saaha joutusasti kasvamaan, nii sinne muuttaville luvattiin erikoisoikeuksia niinku verovappaus.

Raahen ensimmäinen tori tehtiin Rantakavulle, tänäpänä paikka tunnetaan Myhrbergin puistona. Torin ympärille pykättiin tärkeimmät pytingit. Raatihuoneesta tuli niin iso ja komia, että se näky laivaväylälle asti. Sen alakerrasa oli pieni kouluhuoneisto ja kaupunginkellari. Korkia raati piti istuntoja yläkerrasa Corten komennosa. Yks huoneisto oli tällätty valamiiksi siltä varalta, että kreivi sattus poikkiaan Raaheen, muttei se ikinä kerinny tänne atimoimaan. Tällä tontilla komottaa ny komia Sovion talo, Brahenkatu 2.

Henrik Corte rakennutti ihtelleen lukkaalin torin laitaan Rantakavun varrelle. Soli korkiampi ja ramiampi ku muut pytingit. Sen julukisivu oli rannalle päin ja sissäänkäynti rannanpuoleisella julukisivulla. Pytinki oli katettu aumakatolla ja julukisivulla oli kaheksan akkunaa. Pääfasadisa oli veistosportaali niinku tuon ajan tukholmalaisisa kaupunkipalatseisa. Pormestari Corten kaupunkipalatsi toimi samalla Salon voutikunnan residenssinä. Pormestarin talo tuhhoutu luultavasti venäläisvallotuksen aikana. Soveliuksen talo Rantakavun varrella töröttää nyt sillä paikalla.

Korkialle mäjelle pystytettiin kirkko, joka sitte palo poroksi vuonna 1908. Sillä samalla mäjellä seisoo nykynenki kirkko, joka valamistu vuonna 1912. Kreiviki lähetti tammia kirkon koristuksia, vaakunan kehyksiä ja kreivillisiä kirkonpenkkejä varten. Lisäksi se kenkkäs kirkolle kellon. Corte teetti kirkkoon komian saarnatuolin ja muita koristuksia sekä muistotaulun ihtestä ja ommaisista. Lisäksi se anto urut. Koristeveistoksia nikkaroimaan Corte värväs ranskalaissyntysen lankonsa, Michael Baltin.

Cortella oli piisalle asti arpeetia verojen rahtaamisesa Ruottiin. Vuosittain haalattiin monta paatillista ylämaan vilijaa, voita, lihhaa, talia ja suolakallaa Bogesundiin. Omia ahavääreitä Corte ei kuitenkaan heivannu syrijään. Sillä oli oma kuutti ja esimerkiksi vuonna 1666 se raijas Tukholmaan 113 lästiä tervaa, ku muut kauppiaat yhteensä vei vaan 86 lästiä. No, kyllähän siitä porua piisas ja muut porvarit oli katkeria.

Talonpoikien kans Henrik Cortella eijjollu kahanauksia, mutta kaupunkilaisten kans sitäki usiammin. Corte komensi kaupunkia niinku ihtevaltias ja sehän ei porvareille passannu. Vuonna 1659 Pietari Brahe joutu passittaan Raaheen komissaarit Erik Carpelanin ja Tyres Gunnarssonin setvimään porvareitten valituksia.

Henrik Corte kuoli vuonna 1680 eli samana vuonna ku Pietari Brahe.

 

Henrik Corte nuorempi (1647-1706)

Varapormestarin nimike otettiin Raahesa käyttöön, ku Henrik Corte vanahemmalle kerty ikkää ja se luovutti joitaki hommia vanahimmalle pojalle Henrik Henrikinpoika Cortelle. Kreivi nimitti nuoremman Corten pormestariksi valtakirijalla vuonna 1680.

Henrik Corte nuoremman urakaksi lankes kaupungin privilegioiden puolustaminen valtiopäivillä Kajjaanin vappaaherrakunnan lakkauttamisen jäläkeen. Oulu ja Kokkola vaati alavariinsa Raahen ja Pietarsaaren lakkauttamista eikä ne antanu hevillä periksi.

Corte ei lähteny vuojen 1680 valtiopäiville, ku sille ei luvattu tarpeeksi isua matkakorvausta. Taipaleelle laitettiin raatimies ja kaupunginnottaari, kauppias Sven Brunell. Mutta tämä teki meleko ikävän tempun ja jäi Vaasaan, haki sielä kaupunginkirijurin virkaa ja pääsiki siihen. No sitte se Brunell matkusti Tukholmaan muttei sillä ollu aikomustakaan hoitaa Raahen asijoita. Se rupes vaan pämppäämään ja rellestämmään joutenpäiten.

Kävelykierroksen näytelmäsä Corten ensimmäinen vaimo Margareta Neocarlina sättii sitä rohomuksi, ku sei lähteny niille valtiopäiville. Ku Brunellista ei alakanu kuulua mittään, niin Corten hääty matkustaa Tukholmaan sumplimaan tilannetta. Ja sielähän se Brunell toikkaroi tollonkoppina hutikasa.

Vatulointi Raahen olemasa olosta loppu vasta, ku kuningas Kaarle XI lähetti marraskuun 25. päivänä vuonna 1682 preivin, josa se vakkuutti, että Raahe säilyy kaupunkina tämän jäläkeen niinku tähänki asti.

Corte toimi Raahen valtiopäivämiehenä vuojesta 1686 aina kuolemaansa asti eli vuoteen 1706. Jos Corte vanahempaa oli morkattu ihtevaltiaaksi, niin omat kaiskinat järkkäs nuorempiki Corte. Vuonna 1681 soli ollu seelaamasa kauppias Johan Tammelanderin kans ja hivvauttanu sitä astalolla kalloon, nii että veri lensi. Corte joutu pulittaan Tammelanderille sovitussakkoja.

 

Gabriel Corte (1680-1728)

Gabriel Corte oli ahertanu vuojesta 1700 lähtien Raahen kaupungin nottaarina eli kaupunginkirijurina. Ku Henrik Corte vuonna 1706 kuoli, Raahen porvaristo esitti Gabrielia pormestarin virkaan isäukon seuraajaksi. Gabriel toimi aluksi varapormestarin nimikkeellä ja sai kuninkaallisen majesteetin valtakirijan pormestarin virkaan 16.10.1707.

Gabriel Corten virkakauven katkasi Suuri Pohojansota ja vuojesta 1714 lähtien venäläisten eteneminen Pohojanmaalle. Venäläisten miehityksen eellä pormestari porukoineen säntäs Ruottin puolelle niinku monet muukki Raahen porvarit.

Valtiopäivät oli kuhtuttu koolle Tukholmaan vuonna 1719. Venäläisvallotus ei ollu vielä ohi ja siksi suuri osa Raahen porvareista ja maistraatista eleli pakosalla Tukholmasa. Nämä raatimiehet ja porvarit valihti Gabrielin valtiopäivämieheksi.

Gabriel jatko Uuvenkaupungin rauhan (v. 1721) jäläkeen Raahen pormestarina. Se kuoli Tukholmasa vuonna 1728, ku soli sielä yhellä valtiopäiväreissulla.

Kolome Cortea peräkannaa oli uurastanu Raahesa pormestarina. Virkavuosia kerty yhteensä 80. Sempä takia onki ihan oikeen ja kohtuullista, että yks katu Raahesa on ristitty Cortenkavuksi.

Kirsti Vähäkangas

Lähteet: Alma Söderhjelm: Raahen kaupunki 1649-1899, Raahen tienoon historia I, Raahen vanha tori/Eija Turunen v. 1989

 

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 5.3.2005.

 

Kirsti Vähäkangas

 

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi