Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Ku engelsmannit hyökkäs Raaheen

 

Engelsmannit hyökkäs Taskun takkaa Raaheen

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Kaupunki remontteeras pookia kesällä 2003. Taskun saari on suosittu retkeilykohe

Soli kutakuinki 150 vuotta sitte, ku engelsmannit hyökkäs Raaheen. Tihutyöt johtu siitä, ku Venäjä oli alottanu sovan Turkkia vastaan. Sen völijyyn oli lyöttäytyny Iso-Britannia, Ranska ja Sardinia. Sen takia sytty Krimin (Oolannin) sota.

Englanti määräs sotalaivoja Pohojallahellekki hävittään Venäjän paatteja. Mutta ku ei ne tootiskot älynny, että mollaan suomalaisia täälä Raahesa eikä mittään venäläisiä, niin ne sytytti palamaan yksityisten ihimisten omistamia laivoja. Osaksi ne tuhos ommaaki omasuutta, ku satamasa oli Englantiin myytyä tavaraa.

 

Kaupunkilaiset pakosalle

Raahelaiset säntäs pakosalle, ku ne kuuli, että taas ov vainolainen käymäsä kimppuun. Ne meinotteli tyhyjentää kaupungin, ku ne pelekäs, että engelsmannit polttaa poroksi koko helahoijon.

Maaseuvun sukulaiset ja tutut nousi arvoon arvaamattomaan, ku niitten hotteisiin saatto puulata pakopirtille. Jokku arkaluontosimmat konttas kauhuv vallasa riihien ja latojen alle piiloon.

Romppeita viijä kettuutettiin kauhialla kyytillä hevoslasteittain kaupungin takasiin männiköihin ja syvämmaille niinku Pattijojelle, Salosiin, Siikajojelle taikka Piehinkiin.

Ykski Katinhännän ukko ajjaa kolluutteli kolakärryillä Brahenkatua, ku muuvan kellarimestari hätäpäisään tuuppas rahakirstun sen kärryille, jotta: "Paa tämä talteen!" Ja ukko teki työtä käskettyä. Ja tekiki niin hyvin, ettei sitä kirstua ilimosna ikinä löytyny.

Marijelin oli seelamasa Vanahalla-Kaijalla suolalastisa Haaparannasta Ouluun, ku se äkkäs engelsmannit. Siittä paikasta se pyöräytti jahtinsa keulan takasi Haaparantaa kohti.

 

Raahesa toukokuun 30. päivänä vuonna 1854

- Ka-aaleva pa-aalaa! Ka-aaleva pa-aalaa! Joku kailotti. Ja totta oli, että telakalla korijattavana ollu priki Kaleva roihus ilimiliekeisä.

Engelsmannit tulla posotti kolomella höyryfregatilla ja ankkuroitu Taskun taakse. Ne rantautu kaupunkiin kuuvella sluupilla ja kaheksalla pikku venneellä kontra-amiraali James Plumridgen komennosa.

Kauppias Fredrik Sovelius yritti takitilleen tolokuttaa engelsmanneille, että kaikki paatit haminasa on yksityisten ommaisuutta, ei valtion. Muttei nuo juuttaat ottanu puhheita kuuleviin korviinsakkaa.

Sotamiehet hättyytti varvin työmiehet syrijään ja poltti 13 paattia, laivaveistämöitä, tervahovin ja pikipolttimon varastoineen päivineen. Ei siinä ollu mittää rääpyä ees työkaluja pelastaa.

Noli justiin tuikkaamasa vilijamakasiinia tulleen, ku paikalle pökäsi laivatimperi Juho Puskala, joka solokkas engelskaa täyttä päätä, ku soli ollu merillä. Se ruinas, että äläkää sitä polttako, sielon köyhän kansan vilijaa! Puskala saiki suksuteltua engelsmannit sammuttaan valakiansa. Vilijat varijeltu.

Raahesa oli ennevvanahaan Puusepänkatu tämän tappauksen kunniaksi. Juho Puskala kortteeras sillon lähellä Härkätoria, justiin sen kavun varresa. Kavun nimi on tänäpänä Laivurinkatu.

Engelsmannit eijjollu Raahesa ku vähä aikaa. Kovalla tohinalla ne tormuutti hävittään muita kaupunkeja. Oulun kimppuun ne hyökkäs kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Kokkolasa ne sai rökkiisä, ku sieloli vastasa venäläisiä sotilaita.

Heti ku vihollinen oli häippässy maisemista, alettiin sammuttaan tulipaloja. Pikitehtaalla virtas palavaa tervaa solokenaan merreen. Monta asuntuaki oli tulesa. Kaupungin pelasti tottaaliselta tuholta vaan se, ettei tuuli kääntyny kaupunkiin päin.

Krimin sota jatku ja uutta hyökkäystä pelättiin alavariinsa. Vielä syksylläki tähystettiin kellotapulista joka päivä muutama tiima. Raahelaisten onneksi engelsmannit rosvos Oulun ja Tornion välistä rannikkua eikä tukkinu nokkaasa tänne.

 

Hätäaputöitä orkaniseerattiin

Engelsmannien tuhojen arvoksi räknättiin Raahesa 300.000 hopiaruplaa, mikä tekkee 18 milijoonaa mummon markkaa. Keisari Nikolai I raapusti korkeimman omakätisesti ryöväreitä-sanan memoriaaliin, joka sille laitettiin Raahesta.

Oulun menetykset oli yli nelinkertaset. Raahelle ja Oululle luvattiin avustusta yhteensä 50.000 hopiaruplaa.

Karl Kraemer pölähti asiastatehen Raaheen läänin kuvernöörin evustajana orkaniseeraamaan tihutöitten korijauksia. Ku engelsmannit oli polttanu laivaveistämöitä, tervahovin ja pikipolttimon, oli työttömäksi joutunu 420 miestä.

Hättää kärsimäsä oli myös 230 vaimoihimistä. Kesätöisä oli ruukannu iartaa lisäksi 140 sinkkunaista. Ja entäpä maaseuvulta Raaheen tulleet satakunta työläistä, niittenki arpeetit oli hakusalla sovan takia.

Kaupunginisät ehotti, että hätäaputöinä alettas rustaan tervahovin mölijä ja kauppaseuran lastisilta. Sovionperällä löllyvä löyhkäävä lääseikkö voitas ajjaa täyteen fylliä. Kolomanneksi kohteeksi ehotettiin eteläväylän kivisen matalikon poistamista. Nelijäs työmaa saattas olla sisämaahan johtavan peninkuluman pitusen Koskenkorvan tien kuntoon pano. Ja sitte vielä työväki vois vilijellä kaupungin lahajotusmaita.

Syyskuun lopulla suunnitelmat oli niin hyvällä hollilla, että Raahen maistraatti päätti höllätä kymppitonnin verran avustusrahoja hätäaputöihin. Muutama raahelainen sai myös suoraa rahallista avustusta.

Kaupunkilaisten tallous oli vielä pitkään ihan sipisä, ku hävityksen jäliltä merenkuluku ja laivanrakennus kannatti kehenosti. Eihän niillä hätäaputöitten tienesteillä pitkälle pötkitty.

 

Kveekarinkatu

Englannisa Times-niminen avviisi kritiseerasi ankarasti Pohojammaan rannikkokaupunkien hävittämistä. Plumridgen hävitysraivo herätti pahennusta. Toiminta tuomittiin epä-englantilaiseksi ja ei-ristilliseksi. Jopa Englannin Parlamentin alahuoneesa posmennettiin Raahen ja Oulun asukkaitten epäoikeuvvemmukasesta kohtelusta.

Uskonnollisen Kveekkari-liikkeen jäsenet tuli omantunnontuskiin ja skriivas Raaheen anteeksipyyntöpreivin ja tyrkytti apua. Niitten lahajottamilla kolehtirahhoilla ruotastiin hätäaputyönä suoraa tietä Pitkäänkarriin noin kolomen kilometrin mittanen pätkä. Tämän takia yks katu sillä suunnalla on ristitty Kveekarinkavuksi.

 

Lähteet: Martti Levòn: Merenkävijöitä ja kauppaporvareita, Samuli Paulaharju: Wanha Raahe, Eero Permi: Suomen Helemi, Raahen tienoon historia II, Alma Söderhjelm: Raahen kaupunki 1649-1899

 

Juttu on julkaistu Raahelaisessa 29.5.2004.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_sota

Oolannin sodan tuhoja Raahessa

 

Kirsti Vähäkangas

 

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi