Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kauhia tappaus Raahesa

 

Muistomerkkejä ja patsaita Raahen katukuvassa

 

Kuvasarja: Kirsti Vähäkangas. Kuvat on otettu toukokuussa 2002

 

Talavi rupes pakkaan päälle,
penskat piti päästää jäälle.
Kirkkolahen jää jo kesti,
mikä niitä sillon esti?
Sinne juoksi Jaskaa, Hilimaa
sielä piisas ulukoilimaa.

Vaikkei sillon soinup peli,
hyvä silti oli keli.
Aattelenpa täsä vielä,
niinku justiin oltas sielä.
Niin on luonto niinku taulu,
Iiläisistä kukon laulu
kuuluu selevään illan suusa,
kuura kimaltelee puusa.

Varvistaki vilikkuu valot,
kaikki Rantakavun talot
ilimineeraa ihanasti.
Täälöis vaikka aamuun asti!
Tornisa taas kello läppää,
Santeri se sielä käppää
suureen triangeliin lyömään.
Kyllä pitää lähtä syömään.

Siitä lähtään verkkasasti
ja kun Läksyn nurkkaan asti
päästään, sillon tapahtuu
kauhiaa ja auki suu
vähä aikaa seisotaan.

Taas se kuuluu! Kuunnelkaa!
Avunhuuto kuuluu jostain
ihan karvat pystyyn nostain.
Nyt on tehtävä jo jottain,
kaikki, jalat alleen ottain,
painuu Pikkulahen rantaan,
hukkuvalle juoksee antaan
keppiä tai köyven päätä.

Turhaa tähystettään jäätä.
Ei näy kettään hukkuvaa,
hauenmunnain hakijaa.
Pimiä on lahen jää,
tarttis valonheittäjää.

Kaikki keinot pittää koittaa.
Juoskaa polliiseille soittaan!
Ne sen löytää, jos kukkaan,
köyttä sekä lamppu mukkaan!
Hirviää on hengen vaara.
Kainalosa köyvet, naara
polliisit jo rantaan laukkaa,
pelastamaan jäistä raukkaa.

Sillon kuuluu uuvestaan:
Tulukaa, tulukaa auttamaan!
Ei oo jäihin puonnu kukkaan,
tämän uuven huuvon mukkaan
saahaan kurssi maalle kääntää,
kohti Katinhäntää vääntää.

Liekkö joku pähkähullu,
roisto tänne Raaheen tullu,
ryövään miehet, lapset, naiset,
rauhalliset raahelaiset?
aattelimma aivoissamma,
Katinhäntään juostessamma.

Polliisit ne mennä tohti
suoraa, ihan ääntä kohti.

Ollaan lähellä jo ihan,
juostaan läpi yhen pihan,
kirkas valo syttyy lamppuun,
esivalta tarttuu pamppuun.
Köyvet tänne - joku tuo ne -
tuos on pieni ulukohuone.
Sielon hätä, sinne mennään,
eikä kestä kauvan ennää.

Pian näkkee koko sakki:
se on yhen linskan makki.
Ulukua sen oli hakkaan
pojanhurtat sen vain takkaan -
koiruuksillaan laittaneet,
kaiken aikaansaattaneet.

Ei oo leikki pakkasella
tuntikauvet istuskella
huusisa vain huivi pääsä,
nokka sekä kynnet jääsä!

Muori saatetaan ny sissään.
Ei oo hättää enää missään.
Joku mummon sänkyyn peittää,
toiset kaffeja jo keittää.

Siihenpä se reisu loppu. -
Syömään alako tulla hoppu.

Pelastettiinpa kaiketinki,
yhen raahelaisen henki.

Pietari Brahen patsas.

 

August Maksimilian Myhrbergin patsas.

Lisää tietoa

 

Merimiesten muistomerkki.

Lisää tietoa

 

Tuulta purjeisiin.

Lisää tietoa

 

Leikkivä poika

Lisää tietoa

 

Uhtuan kivi

Lisää tietoa

 

Lähde: Komppakujalta Katinhäntään

 

Lue lisää patsaista:

Täysikuu
Puolustaja
Patsaita - luettelo ja linkkejä

 

Antti Pietari Pauhakari

 

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi