Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Ammusten sorvaajasta mallipuusepäksi

 

Keycast

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Kalle Liimatainen on avojalakanen raahelainen. Potra poika päästi ensimmäiset parkasut vuonna 1926 Gellmanin lasareetisa. Lapsuus vierähti Satamakankaalla, Aittalahen rannalla. Kallen vanahemmat oli muuttanu Raaheen Viitasaarelta. Eemil-isä ahersi ensin Raahe Oy:n sahalla ja sitte Ruona Oy:sä.

Kallen arpeeti Ruona Oy:n palaveluksesa alako 15.10.1944. – Palon Arvon kans mentiin töihin heti armeijan jäläkeen, Kalle muistelee. Ensimmäinen revohka oli ammusten sorvaaminen. Työtä paiskittiin kahesa vuorosa. Päivän pittuus oli kaheksan tuntia muullon paitsi lauantaina vaan seittemän tuntia.

 

Oppipojaksi malliverstaalle

Telakan lisäksi Ruonasa toimi valimo, josa käytettiin permantokaavausta. Tuomaalan Valu jatkaa Raahesa vielä tällä menetelmällä. Ruonan teräsvalimon toiminta käynnisty 1940-luvun alakupuolella. Teräspuolelle tuli oma työnjohto ja sinne tarvittiin työmiehiä. Vuonna 1945 Kalle pääsi teräsvalimoon oppipojaksi ja sitä kautta ura urkeni mallipuusepäksi. Aluksi valimosa tuotettiin vaan yhtä laatua terästä, josta valettiin pyörä- ja akseliaihioita.

Normaali työpäivä oli kaheksan tuntia. Keskellä päivää oli tunnin ruokatauko. Jokku hilipasi kottiin murkinalle. Toisilla oli evväät völijysä. Kahavipausseja ei tunnettu. Jokkaisella työmiehellä oli vihko, johon sen piti kirija ylös päivän tehtävät. Vihkon mukkaan maksettiin tili. Impolan Väinö oli kerran skriivannu vihkoon: ”Takapuolen puhistusta 8 tuntia.” Mies oli siivonnu kenturaa hallin takana.

Tehtaan tiukkana johtajana toimi Emil G. Oesch. Tirehtöörillä oli tapana joka päivä kiertää kaikki tehtaan tilat kolomeen kertaan: aamulla klo 9, iltapäivällä klo 2 ja illalla klo 10. Kerran Oesch oli kierroksella levypuolella ja seisahtu Impolan Väinön kohalle. – Mitä te teette, hän tivasi mieheltä. – Juon kahavia ja kastan kanelikorppua, Väinö vastas rehellisesti. – Saatte lopputilin, Oesch jyrisi.

Ruonan telakka ja valimo tunnetaan mutta kovin moni ei muista, että Ruonasa valamistettiin myös Roima-merkkisiä kaivinkonneita alusta loppuun. Niillä on ruopattu Kauneuskanavaaki. – Roima-konneita koekäytettiin ja puhistettiin kanavaa, Kalle selevittää. Ruonan tuotevalikoimaan kuulu myös Temmes-kaivuri, joka voitiin laittaa raktoriin lisävarusteeksi. Kaivurin nimi tuli siitä, että temmesläinen mies oli sen keksiny.

 

Ruonan huvitoiminta

Ruona orkaniseeras työväelle ja niitten perheille vuosittain Maafantisa kesätapahtuman. Yhtiö pistouvas toppakahavet aikuisille ja lemunaatia lapsille. Paistettiin makkaraa. Kilimuttiin kilipaa monesa lajisa niinku hevosenkengänheitosa sekä saappaan- ja tikanheitosa. Osastojen välinen viesti oli aina jännittävä. Joukkueeseen kuulu kuus miestä, jokka pinko kilivan eri pituset matkat Mustasta Rantakavun kautta museon rantaan. Viimenen pätkä piti uija maaliin.

- Ei tämmöstä toimintaa ollu sitte Raahe Oy:n aikana, Kalle harmittellee. Ruonan miehet oli mahottoman hyviä puulaakihiihtoisa, joita järkkäsi Hiihtoseura. Ruonalaisille ei löytyny vastusta sen kummemmin polliiseista ku Santaholoman miehistäkkään.

 

Ruonan miesten sota

Kevväällä 1944 Kalle harppas sotaväkkeen Nurmekseen ja sieltä Enson vankileirille vartijaksi. Vuonna 1926 syntyneitä ei laitettu rintamalle. Pojat kottiutettiin ja Kalle pääsi Ruonaan sorvaamaan ammuksia. Sotavuosina Ruonasa valamistettiin armeijalle ponttooneita ja sotatarvikkeita. – Kaikkien miesten ei tarttenu lähtä rintamalle, Kalle selevittää. Ne, jokka jäi töihin, uurasti pitkää päivää. Eikä luppoaikoja tunnettu. Ylitöitä sai paiskia niin palijo ku jakso. Työtehtävistä oli turha narista. – Lähekkö mieluummin rintamalle, johtaja Oesch kuittasi valitukset.

Sotavuosien jäläkeen Ruonasa alettiin rakentaa sotakorvaushinnaajia Venäjälle. Vuojen päästä alukset tuli Ruonaan vuosikorijaukseen. – Ne oli kamalasa kunnosa, hytit ihan säpäleinä ja sotkusa, Kalle huokaa. Ne korijattiin Ruonasa akuraatisti ja pallautettiin Venäjälle.

 

Ruonan konkurssi

Aamupäivällä 12.12.1952 tuli ilimotus kokkouksesta. Insinööri Salonen teki selekua tilanteesta. Viesti oli karu: Töitä saa tehä, mutta palakan maksusta ei oo tietua. – Enemmistö lähti kottiin. Vaan muutama mies jäi töihin, Kalle muistelee.

Melekeen kaikki Ruonan työntekijät nosti tilinsä kätteisenä. Pankkiin ei monikaan halunnu tienestejä laittaa, ku pankkireissuja pijettiin ylimääräsenä riesana ja millon sitä ois pankkiin kerenny mennä.

Ruona Oy:llä oli huoltokonttori, joka oli vähä niinku pankki. Koska se toimi tehtaan alueella, sieltä oli heleppo käyvä nostamasa rahhaa. Jokku laitto osan tilistään sinne. Se ikävä puoli huoltokonttorisa oli, että ihimiset menetti säästösä Ruonan konkurssin takia. Säästöillä eijjollu etuoikeutta, ku konkurssipesä setvi raha-asioita.

Toukokuusa 1953 Kalle kuuli, että s/s Kola-laivan remonttiin värvätään miehiä. – Minä olin yhen kirvesmiesporukan kans rakentamasa talua, enkä halunnu jättää hommaa kesken, Kalle selevittää ja lissää, että alotti juhannuksen jäläkeen työt Kola-laivan remontisa, jota jatkettiin valtion tuella konkurssin jäläkeen.

 

Raahe Oy, Kone Oy

Ruonan raunijoille perustettu Raahe Oy alotti toiminnan vuonna 1953. Kalle Liimataisen työrupiama jatku malliverstaalla entiseen malliin.

Kalle muistelee yhtä suurta tillausta: Hollantilainen firma ruoppas Rautaruukin satama-allasta. Ruoppaaja tilas Raahe Oy:ltä 200 litran kauhoja kokonaisen ketjuston. –Meillä kulu Sipolan Einon kans 400 tuntia valumallin tekkoon, Kalle raataa. Kauhat valettiin Raahe Oy:n valimosa. Ku Kallen eläkepäivät koitti vuonna 1986, työnantajaksi oli vaihtunu Kone Oy, vaikka työpaikka oli pysyny samana vuosikymmenet.

 

Faktaa/Ruona Oy:stä Miilucastiin

  • 1919 Ruona Oy:n ensimmäinen yhtiösääntö vahvistettiin 11.1.1919.
  • 1920 Tehtiin ensimmäinen valu.
  • 1921 Ensimmäinen telakalta valmistunut laiva laskettiin vesille.
  • 1938 Tulipalo. Ostettiin Villa Bellevue konttoritiloiksi tulipalossa tuhoutuneen konttorin tilalle.
  • 1941 Teräsvalimon rakentaminen alkoi.
  • 1943 Ensimmäinen teräsvalu
  • 1945 Ruonan ammattikoulu alkoi.
  • 1952 Ruona Oy:n konkurssi
  • 1953 Raahe Oy
  • 1967 Viimeiset oppilaat Raahe Oy:n ammattikouluun
  • 1979 Fuusio Kone Oy:n kanssa
  • 1987 Konepajatoiminta ja -hallit myytiin raahelaiselle yrittäjälle (Miilukangas Ky). Valimo säilytti tulosvastuullisen asemansa ja omat asiakkaansa.
  • 1995 Raahen Teräsvalimo Oy (5 Kone-taustaista yksityishenkilöä osti yhtiön Kone Oy:ltä)
  • 1999 Keycast Raahe Oyj; Componenta Oyj mukaan omistajaksi; tytäryhtiö Ljungby:stä
  • 2000 Konserniin mukaan Kohlswa Seriestål AB, joka jatkoi nimellä Keycast Kohlswa AB, ja Combi Wear Parts AB. Samassa yhteydessä uudeksi nimeksi Keycast Oy
  • 2013 Miilukangas Oy osti valimon ja nimeksi tuli Miilucast Oy.

 

Lähteet: Raahen tienoon historia III, Tuulikki Taavetti: Juttu Raahen Seudussa 4.1.1987, Teuvo Virtanen: Metallityöväen ao 55:n historia

Juttu on julkaistu Raahelaisessa lyhennettynä 19.7.2008.

Lisätietoa Ruonan historiasta: Valimoviesti 4/2009, pdf-tiedosto. Lehdessä on Olavi Pihan kirjoittama artikkeli Ruona Oy:n vaiheista sivulta 20 alkaen.

Sivu päivitetty 6.3.2014

 

Kirsti Vähäkangas

 

Takaisin sivulle Räntätty raaheksi