Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Soveliuksen talo

 

Soveliuksen talo Rantakadulla

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Soveliuksen sukusäätiön talo on vanhimpia Raahessa säilyneitä asuinrakennuksia. Se sijaitsee samalla tontilla kuin Raahen ensimmäisen pormestarin Hendrich Corten komea kaupunkipalatsi 1600-luvun puolivälin jälkeen.

Tontti ja sen rakennukset olivat eri omistajien hallussa, kunnes 5. toukokuuta v. 1777 kauppias Matts Sovelius osti sen. Kauppias Sovelius (13.12.1726-25.1.1795) rakennutti tontille uuden komean päärakennuksen, joka on säilynyt meidän päiviimme asti varsin lähellä alkuperäistä asuaan.

Soveliuksen talo on tyypillinen 1700-luvun porvaristalo. Se on 2-kerroksinen, satulakattoinen ja vuorattu ns. peiterimalaudoituksella. Lisäksi siinä on karoliininen pohjakaava. Kaikki piirteitä, jotka tulivat muotiin 1700-luvun kuluessa. Soveliuksen talo valmistui 1780-luvun alussa ja on näin ollen iältään hieman nuorempi kuin mitä tähän asti on arveltu.

Soveliuksen taloon on tehty suurisuuntaisia ikkunamuutoksia 1800-luvun loppuvuosikymmenillä ja pihafasadin ulkoeteinen on 1910-1920 -lukujen tuotosta. Muuten talo on säilyttänyt alkuperäisen asunsa hämmästyttävän hyvin huonejärjestelyitä myöten. Alakerrassa on sali 1920-luvulla jaettu kahtia, mutta muuten karoliininen pohjakaava: leveän eteisin takana sali ja niiden molemmin puolin kaksi huonetta on nähtävissä aivan puhtaana.

Soveliuksen suku on vaikuttanut Raahessa aivan kaupungin alkuajoista lähtien. Soveliukset olivat lähes kaikki kauppiaita ja myöhemmin myös laivanvarustajia. Paitsi tämä sukusäätiön talo, on Rantatorin itälaidalla olevan Brahenkatu 2:n talo Soveliuksen rakentama, samoin Pekkatorin reunalla oleva nk. Kivi-Sovio (Jytyn toimintaa v. 2011). Talojen komeudesta voi vain päätellä, kuinka mahtava ja vaikutusvaltainen on suku Raahessa ollut.

Soveliuksen sukusäätiön talossa on asunut kauppias Matts Soveliuksen perheen lisäksi Matts Soveliuksen tytär Kristiina Sovelius miehensä Anders Myhrbergin ja perheensä kanssa. Kuulu "Raahen poika", August Maximilian Myhrberg hän on syntynyt tässä talossa 24.7.1797. Matts Soveliuksen jälkeen talon peri samoin kauppias ja raatimies Johan Sovelius, joka eli elämänsä vanhana poikana.

Johan Soveliuksen (14.10.1770-26.7.1852) aikana talossa on vieraillut kuningas Kustaa IV Aadolf. Johan Soveliuksen kerrotaan levittäneen pakallisen sinistä verkaa tielle kuninkaan asteltavaksi. johan Sovelius oli rakastunut kadun toisella puolella asuvaan serkkuunsa, Catharina Freitagiin. Nuoripari ei anomuksista huolimatta saanut lupaa avioliitolleen, ei kuninkaalta eikä keisariltakaan ja rakkautensa merkiksi rakastavaiset polttivat iltaisin kynttilöitä ikkunoillaan. Kerrotaan, että vielä Johan Soveliuksen kuoleman jälkeenkin nähtiin talon ikkunasta kajastavan kynttilän valon.

Vuonna 1886 perusti kauppias ja raatimies Henrik Sovelius Soveliuksen apurahaston, "Soveliuska understöds fonden", jonka omaisuuteen Soveliuksen talo kuului ja kuuluu edelleenkin. Soveliuksen talosta piti tuleman asuintalo suvun jäsenille ja mahdollisesti muillekin vuokralaisille. vuosina 1897-1912 toimi talon yläkerrassa ruotsalainen klubi, jota ylläpiti yhdistys nimeltään "Svenska Bildningens Vänner".

Raahen seminaarin osuuskuntaruokala "Oma Pata" oli myös talossa vuokralaisena vuosina 1909-1912, mutta muuten vuokralaiset ovat olleet lähinnä yksityisiä henkilöitä. Vuodesta 1974 saakka on Soveliuksen talo ollut Raahen kaupungille vuokrattuna. Aluksi siinä toimi Raahen musiikkiopisto vuoteen 1989 saakka ja nyt talo on vuokrattu Raahen museolle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Pohjois-Pohjanmaan museon konservaattori Matti Laineen tekemän pintakäsittelytutkimuksen pohjalta tehtiin yläkerran konservointisuunnitelma ja keväällä 1990 avattiin 1890-luvun asuun entisöity yläkerta yleisölle.

Opaskurssien luentomateriaali - Eija Turunen/Raahen museo.

 

Lisää tietoa aiheesta:

 

Eija Turunen

 

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta