Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Raahen kirkon esite

 

Raahen kirkko

 

Kuva: Kirsti Vähäkangas

Raahen nykyinen kirkko on rakennettu vuosina 1909-1912 entisen vuonna 1908 palaneen puukirkon paikalle. Kirkon vihkimisen toimitti Oulun hiippakunnan silloinen piispa J.R. Koskimies 24.3.1912 ja kirkko nimettiin Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi.

Kirkon on piirtänyt ja rakennuttanut arkkitehti ja insinööri Josef Stenbäck. Se edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa. Kirkko on rakennettu graniittilaatoista, jotka on suurimmaksi osaksi louhittu Raahen edustalla olevista saarista. Kun kirkkoa suunniteltiin, raahelaiset sanoivat: Nyt rakennetaan kirkko, joka ei pala. Torni tehtiin 52 metrin korkuiseksi. Tilaa on noin 1000 hengelle.

Kirkon upeat kattokruunut ja lampetit on takonut raahelainen taidetakoja A. F. Westman. Kattokruunut muistuttavat laivan reelinkiä, kuten vanhan merikaupungin luonteeseen sopiikin. Seiniin käytetty graniitti, kattokruunut ja lampetit ovat siis aitoa raahelaista tuotetta.

Saarnatuoli on tehty palaneessa kirkossa olleen saarnatuolin kaltaiseksi. Palaneen kirkon saarnatuolin rakennusaineeksi oli kaupungin perustaja kreivi Pietari Brahe lahjoittanut tammen Etelä-Ruotsissa Grännan lähellä olevasta kartanostaan.

Urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas 1970. Niissä on 39 äänikertaa. Erikoista on alttarin alla oleva pillistö.

Alttaritaulun on maalannut professori Eero Järnefelt vuonna 1926. Aiheena on "Jeesuksen kanssa myrskyssä". Taiteilija teki luonnokset Helsingissä ja malleina olivat Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen opiskelijat.

Varsinaisen maalaustyön hän suoritti Pariisissa. Hän kävi tämän työn vuoksi ainakin kaksi kertaa Italiassa värejä tutkimassa. Taiteilija itse on antanut maalaukselleen nimen "Herävää toivo". Avainhenkilö on veneen keulassa seisova nuori Filippus. Hänen kasvoistaan kuvastuu sekä hämmennys että heräävä toivo lähestyvästä pelastumisesta. Seisaalleen kavahtanut Filippus näkee saman minkä myös Jeesus näkee: taivaanrannalla siintää lähestyvä tyven. Järnefelt on maalannut viisi alttaritaulua.

Vuonna 1988 valmistui kuorin etelänpuoleiseen ikkunaan lasimaalaus. Sen aiheena on Jeesuksen sanat "Minä teen teistä ihmisten kalastajia". Maalauksessa kohoaa kaksi kalastusverkon päätä ikäänkuin käsivarsina ylös kohti Pyhän Kolminaisuuden symbolia. Verkkoihin on tarttunut erilaisia kaloja. Aihe on peräisin seurakunnan edesmenneeltä kirkkoherralta rovasti Eero Permiltä. Maalauksen on suunnitellut taiteilija Matti Lampi Limingasta ja valmistanut lasitusliike Wuorio Oy Helsingistä.

 

Kirkkopuistossa on kolmen sodan muistomerkit.

  1. Ensiksi vuosien 1808-1809 sodassa (Suomen sota) Pyhäjoella haavoittuneen ja Raahessa 1809 kuolleen eversti Flemingin muistomerkki.
  2. Toiseksi vapaussodassa ja (Jääkärimuistomerkki: Antti Saarimäki v. 1975)
  3. kolmanneksi talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistomerkki. Ensio Seppänen: Lähtö-sankaripatsas v. 1973.

Talvisodan vainajat ovat kirkosta katsoen vasemmalla ja jatkosodan oikealla. Kirkon pääovelta katsoen vasemmalla puolella on jääkärien muistomerkki. Lisäksi kirkkopuistossa on raahelaisten porvarissukujen hautakiviä.

Sakastin oven pielessä ovat pormestari Heinrich Corten ja kauppias Balzar Freitagin ja heidän sukunsa hautakivet. Vapaussodan patsaan vieressä on pormestari Carl Mentzerin hautakivi. Kirkon portailta katsoen vasemmassa kulmassa takana ovat kauppias Matthias Soveliuksen, neuvos- ja kauppamies Johan Friemanin sekä neuvos- ja kauppamies Abraham Montinin hautakivet.

Vuoden 1908 palossa säästyi tapuli. Sinne on viety kirkossa olleet ihmisten lahjoittamat puuveistokset. Kun tapuli purettiin, vietiin veistokset Raahen museoon. Vaikka ne ovat museossa, ne ovat seurakunnan omaisuutta. Niihin voi käydä tutustumassa museoon kalustetussa kappelihuoneessa.

Kirkossa suoritettiin perusteellinen korjaus vuonna 1972. Sisätilat on silloin maalannut maalarimestari Aake Oravisjärvi Pyhäjoelta.
Kirkon katto uusittiin vuonna 1996.


Lähde: Raahen kirkon esite
Raahen seurakunta

Raahen seurakunta 350 vuotta.
Jaakko Orkamaan kirjoittama juttusarja julkaistiin Raahelaisessa kesällä 2002.

Kirkossa tehtiin mittava peruskorjaus vuonna 2010-2011.

 

3.12.2001

Aimo Koponen

 

Takaisin sivulle Totta ja tarua Raahesta